Kimalaisten näkyvä väheneminen poikii huolestuneita yhteydenottoja Sykelle – selvää ei ole, onko vähenemisessä kyse tavallisesta vaihtelusta vai trendistä

Vielä keväällä ja alkukesästä tilanne vaikutti pölyttäjien kannalta hyvältä: sekä päiväperhosia että kimalaisia oli liikenteessä viime vuoden malliin. Heinäkuussa Sykeltä ennustettiin monien pölyttäjäkantojen todennäköisesti kasvavan.

Syken tämänhetkisten tietojen perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että vähentyneitä perhoslajeja on yli kaksi kertaa enemmän kuin runsastuneita. Kimalaisiakin on havaittu loppukesällä selvästi viime vuotta vähemmän.

Pölyttäjähyönteiset ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta erittäin tärkeitä, ja lähes 90 prosenttia maailman kukkivista kasvilajeista tarvitsee pääasiassa hyönteisten pölytystä.

Lue myös: Poikasiaan suojeleva karhuemo oli hyökätä kimppuun – amerikkalaismummo vain nauroi vaaralle: "Saitko tuon videolle?"

Kimalaiset kaipaavat lämmintä ja vaihtelevaa säätä

Kimalaisten määrä kesä-heinäkuussa oli näkyvästi niin paljon pienempi kuin vastaavaan aikaan vuosi sitten, että Syke kertoo saaneensa kansalaisilta asiasta huolestuneita kyselyitä. Edelliskesää enemmän on tavattu vain maa- ja ketokimalaisia, joita esiintyy maan eteläosissa.

Tiedot perustuvat vapaaehtoisten tekemään havainnointityöhön, ja lopulliset arviot päiväperhosten ja kimalaisten määristä saadaan syksyllä.

Heinäkuussa kimalaisia havaittiin kolmannes ja elokuun alussa alle puolet siitä, mitä keskimääräisesti kyseisinä ajankohtina havaitaan.

Kimalaisten määrä vaihtelee sään mukaan eri vuosina. Syke on seurannut Suomessa kimalaisten määrää vasta kolmen vuoden ajan, joten pitkän aikavälin muutosta ei voi vielä sanoa, sanoo Syken biodiversiteetti- ja viestintäasiantuntija Riku Lumiaro.

Hän kertoo kimalaisten pitävän lämpimästä mutta vaihtelevasta säästä.

–  Kimalaiset tarvitsevat jatkuvasti ravintoa, koska ne ovat isoja ja kuluttavat paljon energiaa, joten jos kukkivia kasveja ei ole tarjolla, niin voi tulla joukkokuolemia, Lumiaro sanoo.

Tänä kesänä kimalaisten lisääntyminen ei onnistunut kunnolla, koska alkukesä oli kylmä eikä kukkia ollut riittävästi. Lumiaro kertoo kimalaisten kuitenkin lisääntyvän myös myöhemmin kesällä, mutta alkukesän kolean sään johtaneen siihen, että määrät jäivät pienemmiksi.

Lue myös: Lyijyhaulien käyttö kosteikkoalueilla kielletään – Suomi vastusti kieltoa

Päiväperhoset vähentyneet vuosituhannen alusta

Syken mukaan viime kesän kuivuus on saattanut lisätä perhostoukkien kuolleisuutta ja siten laskea kuluvan kesän aikuisten perhosten määrää. Kuluva kesä oli lisäksi juhannukseen asti viileä, mikä haittasi perhosten kehittymistä.

Lumiaro kertoo perhosten määrän Suomessa vähentyneen mittauksen alusta eli vuosituhannen vaihteesta lähtien.

Lumiaron mukaan hyönteislajien pitkäaikainen seuraaminen on tärkeää, koska säät aiheuttavat niille suurta kannan vaihtelua.

–  Pitää katsoa pidempään, että tiedetään mihin suuntaan trendi on kehittymässä, Lumiaro selittää.

Tämän kesän tilanne ei siis yksinään ole merkittävä katsottaessa perhosten yleistä tilannetta, mutta laskeva trendi näyttää Lumiaron mukaan huolestuttavalta.

Yöperhosten, erakkopistiäisten ja joidenkin muiden perhoslajien osalta tiedot saadaan Lumiaron mukaan vasta talvella, koska niitä koskevien tilastojen laatiminen vaatii enemmän koostamista.

Pölyttäjien elinympäristöjä pyritään parantamaan

Hyönteisten vähäisestä määrästä herännyt huoli ei nouse tyhjästä, sillä maailmalla on havaittu hyönteisten vähenemistä.

Lumiaro kertoo, että toisin kuin Suomessa, Euroopassa on ollut kimalaisseurantaa jo pidempään. Hänen mukaansa esimerkiksi Saksassa on havaittu kimalaisten vähentyneen noin neljännekseen verrattuna 30 vuoden takaisiin määriin.

Vastaavaa ei ole huomattu vielä Suomessa. Lumiaron mukaan tilannetta tulee seurata kauemmin, jotta asia voidaan saada selville.

Suomen luonnon vajaasta 50  000 lajista puolet tunnetaan niin hyvin, että lajin uhanalaisuus voidaan arvioida. Suomen luontopaneelin mukaan arvioitavista lajeista useampi kuin joka kahdeksas on uhanalainen, kun vuonna 2010 vain joka kymmenes oli ja vuonna 2000 joka kahdestoista.

Lumiaro kertoo kuitenkin hyönteisten tulevaisuuden näyttävän hyvältä. Hänen mukaansa meneillään on useita hankkeita, joilla pölyttäjien elinympäristöä parannetaan.

–  On kunnostettu ja hoidettu niittyjä, kunnostettu kosteikkoja, rakennettu kaupunkiviherkattoja. Olen luottavainen, että uhanalaisuus saadaan pysähtymään.