WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen ja EK:n johtaja Ulla Heinonen pohtivat odotuksia YK:n luontokokoukselle sekä elinkeinoelämän ja luonnon monimuotoisuuden välistä yhteyttä MTV:n Uutisaamussa.
YK:n luontokokous jatkuu tänään Kanadan Montrealissa. Kokouksessa odotetaan päätöksiä muun muassa maailmanlaajuisista suojelutavoitteista. Tähtäimessä on, että vuonna 2030 luontokato on pysäytetty, ja luonnon tila paranee. Luontokokousta pidetään historiallisena, ja syykin on selvä.
– Luonnon tila on historiallisen huono. Me ihmiset olemme aiheuttaneet sen, että miljoona lajia on vaarassa kuolla sukupuuttoon, Jari Luukkonen kertoo.
Hänen mukaansa selkärankaisten eläinten populaatioiden keskikoko on pudonnut 69 prosenttia vuoden 1970 jälkeen. Pudotus konkretisoi luontokadon hälyttävää tilannetta.
– Jos taloudessa olisi tällainen indikaattori, niin meillä olisi hirveä kriisi päällä. Luontokriisi onkin päällä, mutta jostain syystä sitä ei välttämättä kaikki ihmiset ymmärrä, Luukkonen toteaa.
Luontokadon taustalla on ihmisen toiminta
Luontokadon syytä ei tarvitse hakea kaukaa: se on ihmisen toiminta.
– Suurin syyllinen luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen globaalisti on maatalous eli ruuantuotanto, Luukkonen kertoo.
Luukkosen mukaan yksittäinen ihminen voi vaikuttaa luontokadon vähenemiseen parhaiten muuttamalla ruokavaliotaan kasvispainotteiseksi. Sama konsti vaikuttaa myös ilmastonmuutoksen hillintään, sillä luontokato ja ilmastonmuutos kulkevat käsi kädessä.
Luontokato vaikuttaa myös yritystoimintaan
EK:n johtajan Ulla Heinosen mukaan yritykset ovat alkaneet ymmärtää liiketoiminnan menestyksen riippuvaisuuden luonnon resursseista entistä paremmin.
– Yritykset ovat lähteneet tähän mukaan ja vaativat valtioilta toimia. Luontokato vaikuttaa myös heidän toimintaympäristöönsä.
Heinosen mukaan luontokato aiheuttaa riskejä suomalaisille vientiyrityksille. Siksi EK:sta nähtiin tärkeäksi osallistua luontokokoukseen.
– Jos ajatellaan esimerkiksi ruokatuotannon ketjua, niin pölyttäjät ovat siellä ketjussa mukana. Jos ekosysteemiin tulee muutoksia, niin se vaikuttaa luontoperäisten raaka-aineiden saantiin, Heinonen kertoo esimerkkinä.
Suomi on hänen mukaansa jo sitoutunut biodiversiteetin elpymiseen osana Eurooppaa. Nyt tavoitteena on saada mukaan myös muut maat.
– Jos suomalaiset yritykset ovat tässä aktiivisesti mukana ja kantavat kortensa kekoon, se vaikuttaa kilpailutilanteeseen niihin maihin verrattuna, jotka eivät tätä tee. Tämä on sekä riski että liiketoimintamahdollisuus.
Suomen tavoitteena kansainvälisen sopimuksen luominen
Suomella on luontokokoukselle selkeä tavoite saada osallistuvat maat sitoutumaan luontokadon vähenemiseen yhteisellä sopimuksella. Heinonen ja Luukkonen toivovat konkreettisia päätöksiä siitä, kuinka paljon luontoa pitäisi ennallistaa ja suojella, jotta sen käyttö on kestävää ja luontokato saadaan pysähtymään.
Luukkonen kuitenkin toteaa, että asia ei ole mustavalkoinen, vaikka tarkkoja tavoitteita saataisiinkin sovittua.
– Tarvitaan vahva rahoitus ja oikeudenmukainen siirtymä, jotta tavoitteet saadaan onnistumaan. Esimerkiksi alkuperäiskansat täytyy ottaa huomioon, Luukkonen huomauttaa.