Maailmassa syntyy vuosittain noin 1,6 miljoonaa kaksosta, ja joka neljäskymmeneskahdes lapsi on kaksonen. Suomessa joka 40. syntyvä lapsi on kaksonen.
Seinäjoella järjestettiin Suomen ensimmäinen kaksosten tapaaminen lauantaina 26. elokuuta. Tapahtuman puuhamiehinä toimivat identtiset kaksoset Seppo Aho ja Timo Aho.
MTV Uutiset pääsi seuraamaan Suomen ensimmäistä virallista kaksosuustapaamista Seinäjoelle Ravintola Marttilantalliin.
Tapahtumaa oli tukemassa kaksosten, kolmosten ja nelosten perheiden kattojärjestö Suomen Monikkoperheet ry.
Suomen ensimmäisessa kaksosuustapaamisessa Ilmoittautuneita kaksosia tai kaksosten läheisiä oli 37, mutta osa oli estynyt tulemasta paikan päälle, joten lopullinen kokoonpano oli Seppo Ahon laskujen mukaan 27.
Lue myös: Pariskunta sai kaksoset 30 vuotta aiemmin pakastetuista alkioista
Kaksostapaamisia järjestetään maailmalla vuosittain eri maissa, ja Suomessakin on ollut webinaareja kaksosille, mutta vasta nyt ensimmäistä kertaa järjestetään valtakunnallinen kaksostapaaminen Suomessa, miksi vasta nyt?
– Luulisin että me kaksoset olemme pienenä vähemmistönä, ei ole tullut mieleen, mutta minun mieleen se on tullut koska olen ollut vuosia kaksosuustutkija Jaakko Kaprion tutkimuskohteena, tapahtuman järjestäjä, yhteiskuntatieteiden lisensiaatti Seppo Aho kertoo.
Seppo Ahon mukaan maailmalla suositus kaksosten yhteiset kokoontumiset ovat tervetulleita myös Suomeen, ja jatkossakin hän toivoo tapaamisten onnistuvan.
Seppo Aho ei kuitenkaan itse välttämättä halua olla se järjestävä taho, vaan toivoo auttavia käsiä mukaan ensi vuonna.
Nuoruusmuistoja ja jäyniä
Veljekset innostuivat muistelemaan nuoruuttaan.
– Muistan kun olin naapurin isännän perheessä urakoimassa puunsiirtoa toiseen, palkan maksun aikana Seppo meni käymään naapurissa ja sai palkkion, jäin nuolemaan näppejäni, toisena järjestäjänä tapahtumassa ollut rakennusteknologian professori Timo Aho nauraa.
Seppo Aho veistelee, että hän ei nyt tuollaista satu muistamaan, mutta muistaa kyllä joskus saaneensa tupakkavelat, jotka oli tarkoitettu Timolle.
– Kiittelin ja sanoin, että no jos nyt sanot että minä olen velkaa, niin kiitoksia.
Kaksosuuden etuna on se, että voi katsoa myönteistä esimerkkiä toisesta.
– Jos toinen menestyy, voi peesata, ja jos tulee takapakkia voi varoa sitä kuviota. Valtava resurssi se kaksosuus on. Mutta myös rasite.
– Minä haluan olla maailman ainoa minä, mutta kaksosena ei ole itsestäänselvyys että se sallitaan, Seppo pohtii.
Yhdessä kasvaneet veljekset kertovat, että luontainen irtiotti toisesta tapahtui aikuisiällä. Seppo ja Timo Aho molemmat tietävät, että etääntymisen vaihe on luontaista kaksosillekin.
– Kohtaanto- ja vuorovaikutuskysymyksessä se irtiotto tulee väkisinkin, Timo Aho kertoo.
Seppo Ahon mukaan läheisriippuvuus on yksi kaksosuuden stigma, josta myös kaksosten tapaamisessa on keskusteltu.
– Iso kysymys on, että miten kaksoset pääsevät omille jaloilleen sillä tavalla, ettei se ole liian nopeaa eikä liian hidasta.
Ostavat samoja vaatteita
Timo Ahon puoliso Hanna Aho paljastaa, että vaikka Timo ja Seppo näyttävät toisiltaan, on miesten luonteissa eroavaisuuksia.
– Timo on introvertimpi, Seppo puheliaampi. Mutta joskus he vaihtavatkin ikään kuin paikkaa ja Timo onkin puheliaampi.
Hanna Aho kertoo usein hämmästyvänsä, miten Timo ja Seppo ostavat toisiltaan tietämättä samoja vaatteita ja kenkiä.
– Kerran ruokapöydässä Timo alkoi puhua jotain juttua, enkä tiennyt yhtään mihin se liittyy, niin Seppo sai jutusta kiinni heti ja jatkoi keskustelua, Hanna nauraa.
Yhdelle sanonnalle kaksosista Seppo Aho on kuitenkin jo allerginen.
– Pahinta mitä kaksosille voi sanoa on olette kuin kaksi marjaa, Aho naurahtaa.
Kaksosraskauksia on paljon
Professori Jaakko Kaprio, johon Seppo Aho aiemmin viittasikin, on kansainvälisesti tunnettu ja merkittävä kaksosuudentutkija.
Kaprion mukaan kaksosten yhteiset kokoontumiset ovat tärkeitä juuri vertaistuen vuoksi, ja siksi hän kiitti mahdollisuudesta päästä mukaan tapahtumaan tiedemiehen roolissa.
Kaprio ei itse ole kaksonen, mutta hänen vanhempansa ovat kertoneet, että äidin odottaessa Jaakkoa, oli kohdussa alussa myös kaksonen.
– Näyttöä siitä ei ole, mutta innostuin kaksosuudesta vasta valmistuneena lääkärinä. Kansanterveyslaitoksella oli kaksostutkimus Helsingin yliopistolla. Lähdin mukaan ja se koukutti.
Kaprion tutkimuksia voi lukea esimerkiksi Suomen Monikkoperheet Ry:n nettisivuilta.
Tutkimuksissa on muun muassa selvinnyt, että vaikka kaksosia syntyy vain alle 2 prosenttia, niin kaikista raskauksista jopa 12 prosenttia alkaa kaksosraskauksina.
Läpimurto kaksostutkimuksessa
Kaprion mukaan tieteessä ollaan tehty läpimurto vuonna 2016, kun ensimmäisen kerran saatiin varmuutta kaksosuuden genetiikasta. Mutta identtisten kaksosten genetiikka on myös tutkijalle edelleen mysteeri.
Lue myös: Identtiset siskokset naivat identtiset veljekset – koko porukka asuu samassa kämpässä
Johtolankoja on kuitenkin saatu, niistä voi lukea tarkemmin esimerkiksi tästä STT:n artikkelista. Jaakko Kaprio oli mukana hollantilaisen Vrije Univesiteit -yliopiston kaksostutkimuksessa yhdessä toisen suomalaisen, Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen tutkija Miina Ollikaisen, kanssa.
Tutkimusryhmän yllätykseksi identtisten kaksosten epigeneettinen profiili on niin erityinen, että sitä voidaan hyödyntää myös yksittäisten henkilöiden kaksosuuden selvittämiseen.
– Epigeneettistä profiilia tutkimalla voidaan nähdä, onko henkilö toinen identtisistä kaksosista. Tämä pätee myös tapauksissa, joissa kaksossisarus on menehtynyt kohtuun hyvin aikaisessa vaiheessa, professori Kaprio kertoo.
Keppostelun mestarit
Kaksostutkimukseenkin osallistuneet identtiset kaksoset Markku ja Martti Ojalehto kertovat, että keppostelu on ollut heille erittäin luontaista.
Kaikki kaksoset eivät luonnollisesti pidä siitä, että heidät sekoitetaan toisiinsa, mutta Ojalehdon veljekset ovat tehneet ihmisten höynäyttämisestä suoranaisen elämäntavan.
– Jos vaan huumoria löytyy, niin omana itsenämme ei esiinnytä, Martti nauraa.
Huumorintajuiset veljekset ovat vaihtaneet paikkaa aikoinaan armeijassa, poliisin ratsiassa ja työpaikalla.
– Kepposia on tehty kouluaikana, ikinä ei istuttu omalla paikalla koulussa. Opettaja tuli kysymään, että kumpi on syyllinen, niin ikinä ei syyllistä löytynyt, Markku muistelee.
Kaksosuus on elämän rikkaus
Samaan työpaikkaan hakeutuneet veljekset jatkoivat höynäyttelyä myös työelämässä.
Monivuorotyötä tehneet Ojalehdon veljekset hauskuuttivat toisiaan ja itseään, kun työkaverit ihmettelivät, että miten yksi ja sama mies tekee jatkuvasti töitä useissa vuoroissa.
– Kerran ajettiin ratsiaan ja poliisi pyysi ajokorttia. Näytettiin toisen korttia, että arvaapa kumpi näytti kortin. Kyllä se oli velipojan kortti, minkä näytin, Martti nauroi.
Martti ja Markku eivät pelkästään täydennä toistensa lauseita, he tuntuvat jopa puhuvan samaa lausetta.
– Aivan mahtavaa olla kaksonen, sitä ei voi sanoin kuvata, Markku herkistyy.
– On elämän rikkaus olla kaksonen, Martti lisää.
Kaksoset suodaan supervanhemmille
Kaksostapaamisessa oli paikan päällä myös kaksosten vanhempia. Sari Väliaholla on kaksosveli, ja hänellä itsellään on viisivuotiaat kaksoset.
– Olen edelleen läheinen veljeni kanssa.
Väliahon mukaan itsekin kaksosena hän pystyy samaistumaan lapsiinsa. Väliahon ensireaktio kuullessaan, että hän odottaa kaksosia, on jäänyt hänelle mieleen.
– Tiesin heti, että siellä on tyttö ja poika, Väliaho muistelee.
– Uskon, että kaksoslapset suodaan sellaisille ihmisille, joilla on kykyä hoitaa kaksoset, Väliaho toteaa.
Voisi siis ajatella, että kaksoset suodaan vain ihmisille, joilla on supervoimia?
– Kyllä, täällä luennoitiin sellaisestakin, että ennen muinoin kaksosten äitejä kutsuttiin vieraaksi häihin ja juhliin, koska he toivat hyvää voimaa suhteeseen.