Syksyinen kellojen siirto on ihmiselle armollisempi kuin keväinen. Moni kärsii tästä huolimatta kaamosoireista, joihin auttaa ensisijaisesti valo.
Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä käännettiin jälleen kerran kelloja tunnin verran kohti kesää. Vaikka tilanne on ihmisen sisäisen kellon kannalta parempi kuin keväisin, jolloin vuorokaudesta häviää yksi tunti, vaikuttaa talviaikaankin siirtyminen herkästi nukkumiseen.
Lukuisten tutkimusten mukaan kellojen siirtely paitsi häiritsee unta myös rasittaa sydäntä ja verisuonia.
– Etenkin vanhemmiten sisäisestä kellosta häviää pois joustavuus, THL:n tutkimusprofessori Timo Partonen sanoi Huomenta Suomessa maanantaina.
Yleensä ihmisen sisäinen kello pääsee kiinni uuteen aikatauluun muutamassa päivässä.
Lue myös: Unitutkija laittaisi kellot pysyvästi normaaliaikaan: "Olisi joka tapauksessa hyvä asia, että lopetettaisiin tämä siirtely"
Kirkasvalohoidolla kaamosoireet kuriin
Sisäinen kello rytmittää muun muassa ihmisen vireystilaa ja aineenvaihduntaa. Kun aamuista alkaa puuttumaan valoa, sisäinen kello alkaa jätättämään ja tuo mukanaan univaikeuksia sekä kaamosoireita.
Tyypillisiä kaamosoireita ovat esimerkiksi liikaunisuus, kasvanut ruokahalu, makeannälkä iltapäivisin ja iltaisin, ärtymys, sosiaalisen ja fyysisen aktiivisuuden väheneminen sekä painonnousu.
Kirkasvalolampun käytöllä voi lievittää kaamosoireita. Partonen suosittelee oleskelemaan kirkasvalolampun äärellä noin puoli tuntia aamuisin viitenä päivänä viikossa.
– Se alkaa helpottaa jo viikon sisään kaamosoireita. Yleensä makeannälkä lähtee ensimmäiseksi, Partonen toteaa.
Siirtyisikö tutkimusprofessori talvi- vai kesäaikaan? Miten ikä vaikuttaa kaamosoireiluun? Miten kaamosmasennus eroaa kaamosoireilusta? Katso koko haastattelu videolta.