Kauppias julkaisi näpistäjästä valvontakamerakuvaa – joutui itse maksumieheksi oikeusjutussa, joka kävi korkeimmassa oikeudessa asti

Kaikki juontaa juurensa tapahtumiin Seinäjoella elokuussa 2017. Eräästä seinäjokisesta liikkeestä vietiin tuolloin kauppatavaraa noin 200 euron edestä. Näpistyksen tehnyt mies tallentui valvontakameraan.

Tapauksen jälkeen kauppias julkaisi yrityksensä Facebook-sivuilla videon ja kuvan näpistäjästä ja kirjoitti julkiseen päivitykseen tekstin, jonka mukaan kuvassa näkyvä henkilö oli unohtanut maksaa asioidessaan liikkeessä, ja että asiasta on tehty rikosilmoitus. Kauppias halusi selvittää tekijän henkilöllisyyden ja samalla viestittää, että anastuksista tehdään aina rikosilmoitus.

Näpistäjä puolestaan teki Facebook-päivityksestä rikosilmoituksen.

Lue myös: Bensavarkaat piinaavat huoltamoyrittäjiä jopa useita kertoja päivässä – hyvinkääläinen Raakel Hynninen julkaisi epäiltyjen kuvat ja joutui itse maksumieheksi

Syyte nousi

Syyttäjä nosti kauppiasta vastaan syytteen. Syytteen mukaan hän oli syyllistynyt yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämiseen. Samalla nostettiin syyte myös toiselle yrittäjälle, joka oli jakanut kauppiaan tekemän päivityksen oman yrityksensä Facebook-sivuilla.

Syytteiden mukaan miesten teko oli omiaan aiheuttamaan vahinkoa ja kärsimystä näpistäjälle sekä aiheuttamaan häneen kohdistuvaa halveksuntaa.

Asiaa puitiin Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeudessa vuonna 2018. Käräjäoikeus oli syyttäjän kanssa samaa mieltä. Miehet tuomittiin rikoksesta. 

Oikeuden mukaan päivityksen julkaiseminen ja jakaminen täyttivät yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisen tunnusmerkistön. Asiaa perusteltiin muun muassa sillä, että näpistäjä oli selvästi tunnistettavissa päivityksessä olleesta kasvokuvasta ja videolta. Oikeus katsoi myös, että rikosepäilystä kertominen netissä on selvästi omiaan aiheuttamaan vahinkoa ja kärsimystä näpistäjälle ja aiheuttamaan tähän kohdistuvaa halveksuntaa.

Päivityksen tehnyttä kauppiasta kyllä ymmärrettiin.

Mies oli halunnut, että rikos selviää ja että päivitys ennaltaehkäisisi uusia rikoksia. Motiivi oli siinä mielessä käräjäoikeuden mielestä selkeä. Oikeuden mukaan kauppiaan ei kuitenkaan tarvinnut julkaista näpistäjästä tietoja, jotta rikos selviäisi.

Oikeus vetosi ratkaisussaan syyttömyysolettaman periaatteeseen.

– Julkaisemalla video rikoksesta epäillystä, on vaarana, että tekijä leimataan syylliseksi jo ennen oikeudenkäyntiä. Rikoksesta epäillyn aseman kannalta ei voida pitää oikeana, että kuka tahansa yksityinen saa vapaan harkintansa mukaan ilman oikeudellista vastuuta levittää tietoja rikoksesta epäillystä henkilöstä, joten rikoksesta epäillyn yksityisyyden suojaamiseksi on asetettava rajoituksia sananvapaudelle, oikeus linjasi.

Oikeus perusteli tuomiota myös sillä, että näpistyksessä oli kyse yksittäisestä, yksityishenkilön tekemästä pienestä rikoksesta, jolla ei ole yhteiskunnallisesti erityistä merkitystä.

Kerroimme aiemmin tapauksesta, jossa hyvinkääläinen huoltamoyrittäjä joutui itse maksumieheksi julkaistuaan epäiltyjen bensavarkaiden kuvat. Katso uutisjuttu aiheesta alta:

Käräjäoikeus ei antanut rangaistusta

Sekä kauppiaalle että toiselle yrittäjälle siis napsahti tuomio.

Vaikka molempien katsottiin syyllistyneen yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämiseen, heitä ei kuitenkaan tuomittu rangaistukseen.

Käräjäoikeus käytti rikoslaissa olevaa mahdollisuutta, jonka mukaan tuomioistuin voi jättää rangaistuksen tuomitsematta, jos rikos on kokonaisuutena arvostellen vähäinen ja "tekoon tai tekijään liittyvistä erityisistä syistä anteeksiannettavaan tekoon rinnastettava".

Tässä tapauksessa taustalla vaikutti muun muassa se, että miehet määrättiin joka tapauksessa maksamaan näpistäjälle aiheutuneesta kärsimyksestä korvauksia. Kauppiaalle korvauksia määrättiin maksettavaksi 300 euroa ja toiselle yrittäjälle 100 euroa.

Lisäksi oikeus katsoi, että näpistäjällä itsellään oli ”huomattava myötävaikutus” miesten tekoihin.  

Samassa yhteydessä näpistäjä tuomittiin koko vyyhdin käynnistäneestä näpistyksestä 20 päiväsakkoon, joista hänelle jäi maksettavaa 120 euroa.

Juttu eteni

Näpistyksestä tuomittu mies ei tyytynut käräjäoikeuden ratkaisuun. Hän valitti siitä hovioikeuteen – ei kuitenkaan itseään koskevilta osin. Hän halusi, että kauppias ja yrittäjä saavat rikoksestaan sakkorangaistuksen. Hän myös vaati muutosta miehille määrättyyn vahingonkorvausvelvollisuuteen. Hän muun muassa toivoi, että miehet määrättäisiin maksamaan suurempia korvaussummia.

Vaasan hovioikeus päätti syyskuussa 2018, ettei se ota asiaa jatkokäsittelyyn. Näpistäjä valitti tästäkin ratkaisusta, tällä kertaa korkeimpaan oikeuteen.

Korkein oikeus puolestaan katsoi marraskuussa 2019 antamassaan ratkaisussa, että hovioikeuden olisi pitänyt antaa näpistäjälle jatkokäsittelylupa. Korkein oikeus kumosi hovioikeuden aiemman päätöksen yhtä oikeudenkäyntikuluihin liittyvää kohtaa lukuun ottamatta ja käski Vaasan hovioikeutta ottamaan asian uudelleen käsiteltäväksi. Hovioikeus otti.

Hovioikeuden uusi ratkaisu tuli maanantaina.

Siinä hovioikeus katsoi toisin kuin käräjäoikeus, että miehet on määrättävä sakkorangaistuksiin. Kauppiaalle sakkoja määrättiin 15 päiväsakon edestä. Hänen tuloillaan maksettavaa jää 825 euroa. Kauppiaan päivityksen jakanut yrittäjä puolestaan tuomittiin maksamaan 10 päiväsakkoa. Niistä maksettavaa jää miehelle 120 euroa.

Myös miesten maksettavaksi tuomittuja korvaussummia korotettiin. Kauppiaan maksettavaksi määrättiin tällä kertaa 600 euroa ja toisen miehen maksettavaksi 200 euroa. Summat siis tuplaantuivat siitä, mitä käräjäoikeus oli aiemmin määrännyt. Lisäksi miehet määrättiin korvaamaan valtiolle näpistyksestä tuomitun miehen avustajalle aiemmin maksettuja oikeudenkäyntikuluja.

Näin hovioikeus perusteli

MIksi hovioikeus sitten ratkaisi asian toisin kuin käräjäoikeus?

Hovioikeuden mukaan perusteet rangaistuksen tuomitsematta jättämiselle eivät täyttyneet. Hovioikeuden mukaan miesten tekoja ei voitu pitää kokonaisuutena arvioiden vähäisenä, eikä tekoon tai tekijään liittyvistä syistä anteeksiannettavaan tekoon rinnastettavana.

Ratkaisua perusteltiin kauppiaan osalta muun muassa sillä, että näpistäjän teko oli lievä, ja että kauppias oli laatinut Facebook-julkaisun rikoksesta epäillystä jo ennen, kuin edes poliisi oli ennättänyt tapausta selvitellä. Hovioikeuden mukaan kauppiaan teko loukkasi näpistäjän yksityisyyden suojan ohella syyttömyysolettamaa.

Hovioikeus piti kauppiaan motiiveja päivityksen julkaisemiselle ”sinänsä hyväksyttävinä”.  Hovioikeus kuitenkin muistutti, että rikosten selvittäminen kuuluu ensisijaisesti poliisille. Tässä tapauksessa kyse oli oikeuden mukaan ”hyvin tavanomaisesta näpistysrikoksesta”, joka ei muutenkaan edellyttänyt kauppiaalta välittömiä toimia.

– Rikoksen kohteeksi joutuminen ei myöskään tällaisissa olosuhteissa oikeuta vastaamaan tekoon toisella rikoksella. * (kauppiaalta) olisi siten voitu kohtuudella odottaa itsehillintää ja kykyä lainmukaiseen toimintaan, hovioikeus linjasi.

Toisen yrittäjän kohdalla kiinnitettiin huomiota siihen, että tämä oli jakanut kuvan näpistäjästä vaikkei ollut edes itse joutunut rikoksen uhriksi. Hänellä ei siis hovioikeuden mukaan ollut samanlaista motiivia reagoida näpistäjän toimintaan kuin kauppiaalla. Jo julkaistun päivityksen jakaminen katsottiin kuitenkin lievemmäksi teoksi kuin alkuperäisen julkaisun julkaiseminen, ja siksi rangaistuskin on lievempi.