Porin Hop!Festissä kauppakeskuksen seinä muuttui tanssilattiaksi.
Porissa Kauppakeskus Puuvillan punaista ulkoseinää pitkin kulkee kaksi hahmoa. Kyseessä ei ole poliisien erikoisjoukkojen tehtävä vaan isobritannialaisen Gravity -& Levity -tanssiryhmän esitys.
Lindsey Butcherin ja Lee Claydenin tanssiura alkoi maan tasalta, mutta siirtyi sittemmin vaakatasotanssiin jopa useiden metrien korkeuksiin.
– Kun tanssilattian kääntää 90 asteella, siinä on jotain sellaista, joka avaa mahdollisuuksia liikkeille, jotka olisivat mahdottomia jalat maassa, Lindsey kertoo.
– Turvavaljaiden kanssa työskentely tuo tanssiin tiettyä vapautta ja rajoittavuutta. Joskus ajattelen, että voin tehdä jonkun liikkeen ja sitten huomaankin köyden estävän sen, Lindsey kuvailee.
Tikaskiipeilyä pelkäävä korkean paikan tanssija
Koreografi Fin Walkerin Why? -teos käsittelee menetyksiä ja niiden tuottamaa tuskaa.
Niin teoksen sisältö kuin tanssinäyttämön olosuhteet tekevät tanssijoista haavoittuvaisia.
– Kun roikun turvavaljaissa, pelkotaso nousee nopeasti, mikä tekee tanssimisesta hankalaa, koska pelon keskellä unohdan herkästi seuraavat liikkeet, Lee kertoo.
– Kun jalkani koskevat seinää ja näen korkeuksista, kuinka pieniltä ihmiset näyttävät, valtaa kehoni taistele tai pakene -reaktio. Tämä muuttuu, kun tanssimme Lindseyn kanssa rinnakkain, silloin keskityn siihen, että hän on turvassa.
Lue myös: Levotonta temppuilua suorassa lähetyksessä – tätä Eikan sirkustaidetta on hankala selittää
Vaikka Lee ja Lindsey ovat tottuneet tanssimaan kaukana maantasasta, eivät he ole täysin immuuneja korkeanpaikankammolle.
Lindsey kertoo suhtautuvansa korkeuteen terveellä kunnioituksella.
Lee on sinut korkeuden kanssa keskittyessään tanssiin, mutta tietyissä tilanteissa polvet tutisevat.
– Pelkään todella paljon tikapuita. En tykkää nostella niitä tai kiivetä niitä ylös, mutta tunnen oloni täysin hyväksi seisoessani tikkailla. Seinällä valjaissa olossa on jotain samaa, Lee paljastaa.