Syöpäsairas Favia Dubyk ymmärsi kuolevansa nuorena 99 prosentin todennäköisyydellä. Reilu vuosikymmen myöhemmin hän kuitenkin elää ja voi hyvin. Leuanvedon MM-kisoihin Lempäälään saapuneen yhdysvaltalaisurheilijan tarinassa on voimaa.
Yhdysvaltalainen Favia Dubyk oli 24-vuotias lääketieteen opiskelija, kun hänellä alkoi olla vaikeuksia hengittää. Lääkärit sanoivat ensin, että kyse olisi astmasta. Kun Dubyk ei enää kyennyt nielemään ruokaa, hän tiesi, että kyse olisi jostain muusta.
Tietokonetomografiasta selvisi, että Dubyk oli sairastunut syöpään. Hänelle tehtiin leikkauksia, joiden jälkeen selvisi, että kyse on imusolmukkeiden syöpätaudista, Hodgkinin lymfoomasta.
Leikkaukset johtivat hengenvaarallisiin sivuvaikutuksiin, kuten yläonttolaskimo-oireyhtymään. "Luuta ja nahkaa" vuodepotilaana ollut Dubyk ymmärsi, että 99 prosenttia hänen kaltaisessaan pahassa tilassa olevista ihmisistä kuolee kahdessa ja puolessa vuodessa.
Lue myös: Suomeen tulleita leuanvetohirmuja ei oltu uskoa – kaikkien aikojen tulokset täydellisesti murskaksi
Syöpädiagnoosin Dubyk sai vuonna 2012. Kemoterapiahoidot tepsivät. Nyt, kesällä 2025, Dubyk oli Lempäälässä avaamassa tarinaansa leuanvedon MM-kisoissa MTV Urheilulle.
– Olen elossa. Olin yhden prosentin joukossa.
"Aikajanani on useimpia ikäisiäni lyhyempi"
Syövän selättäminen muutti Dubykin mukaan hänen elämänsä täysin.
– Olin hyvin urakeskeinen ennen kuin sairastuin syöpään. Tein kandiopintoja Harvardin ja Columbian yliopistoissa ja kouluttauduin.
Dubyk halusi alkaa elää jokaista päiväänsä täysillä.
– Syövän jälkeen päätin valita onnellisuuden joka päivä. Osa päivästä täytyy omistaa sille, että olen onnellinen. En voi uhrata sitä. Treenaaminen tekee minut onnelliseksi. Kiipeilen tai nostan painoja aika lailla päivittäin.
Lue myös: 9-vuotias Elea vetää poikkeuksellisen määrän leukoja – upea taisto naisia vastaan MM-kisoissa: "Kaverit eivät ole uskoneet"
Lääkärinä työskentelevä yhdysvaltalainen kertoo olleensa kokemansa jälkeen kiitollinen jokaisesta saamastaan päivästä.
– Syntymäpäivät eivät ole surullisia. Olen silloin selviytynyt jälleen yhden vuoden.
Dubyk ajattelee, ettei syöpä ole lopullisesti nujerrettu.
– Se on vain tauolla, joten se voi palata ja saamani hoito aiheuttaa uusia syöpiä. Voin siis saada toisen syövän. Se vaatii lisää hoitoa, mikä aiheuttaa lisää syöpiä.
– Tiedän, että aikajanani on useimpia ikäisiäni lyhyempi, joten nautin kaikesta, mistä vain voin.
Lämmin halaus tuntemattomalle
Tarinallaan ihmisiä inspiroinut ja auttanut Dubyk on opiskeluidensa jälkeen kilpaillut esteratoja sisältävässä tosi-tv-ohjelma American Ninja Warriorissa kahdella kaudella. Hän on myös osallistunut Race to Survive: Alaska -selviytymisohjelmaan.
– Olin Alaskassa näkemässä nälkää ja kisaamassa.
Ja nyt, kesäkuussa 2025, Dubyk saapui Suomeen ja Lempäälään kisaamaan lisäpainoleuanvedon MM-kilpailuissa.
– Sain vuonna 2020 kutsun tulla tänne. Sain tietää näistä kisoista ensimmäisen kerran. Ne kuitenkin peruttiin silloin koronan takia.
Lue myös: Nelli Rautiainen tarvitsi seuraavaksi aamuksi neljä kiloa lisää painoa – kikka onnistui, ME tuli: "Ei ole ikinä ollut niin kova vessahätä"
Jokusen vuoden jälkeen Dubyk pääsi lopulta tänä vuonna debytoimaan lajissa MM-areenalla.
Ensikilpailu sujui hienolla menestyksellä. Kisojen ainoa yhdysvaltalaisurheilija saavutti 60-kiloisten naisten (50,1–60,0 kg) lisäpainoleuanvedossa MM-pronssia 50,5 kilon tuloksella. Pelin hän oli sitä ennen avannut 45,5 kilolla. Kolmas suoritus, 53,5 kilon veto ei enää onnistunut.
Näet kyseisen vedon ylälaidan videolta.
Sädehtien hymyillyt ja iloa ympärilleen välittänyt Dubyk osoitti valoisaa luonnettaan myös eleellään sen jälkeen, kun hän kuuli 70-kiloisten sarjassa kilpailleen Israelin Daphna Gitlerin tehneen naisten kaikkien aikojen 70 kilon lisäpainolla. Yhdysvaltalainen kysyi israelilaiselta, saisiko hän halata tätä, vaikkei kaksikko tunnekaan toisiaan, ja myönnön saatuaan tarjosi tuoreelle ME-naiselle lämpimän halin.
Takapakkia juuri MM-kisojen alla
Aviomiehensä kanssa Suomeen reissannut Dubyk oli harjoitellut aiemmin leuanvetoa "vähän silloin tällöin" aktiivisesti harrastamaansa ja vaikuttavasti taitamaansa kiipeilyä varten, mutta MM-leuanvetoon hän alkoi treenata varsinaisesti pari kuukautta sitten.
– Harjoittelu oli itse asiassa hyvin mielenkiintoista, koska en ollut koskaan harjoitellut voimailukilpailuihin. En tiennyt, miten aloittaa.
Kiipeilyvalmentaja oli laatimassa Dubykille harjoitussuunnitelmaa. Naisella on ollut sanojensa mukaan paljon oppimista käsien leveydestä, suunnasta ja riippuen vietetyn ajan pituudesta lähtien.
Dubyk veti leukansa poikkeavan leveällä otteella. Kädet ovat kiipeillessäkin usein leveällä, ja hän kokee otteen itselleen vahvaksi.
– Vedin viime kuussa enimmillään 58 kilolla. Loukkaannuin kuitenkin kodin ehostusprojektissa viillettyäni kyynärvarttani ja minut tikattiin. En pystynyt harjoittelemaan viimeisiin kolmeen viikkoon ja laittamaan painoa, etteivät tikit olisi revenneet.
Kilpailustaan Dubyk sanoi olleensa kuitenkin erittäin onnellinen.
– Vaikka tämä ei mennyt täysin suunnitelmien mukaan, ilmapiiri oli hauskempi ja ystävällisempi kuin olisin voinut koskaan kuvitellakaan. Kaikki kisaajat eri puolilta maailmaa ovat mahtavia. Jopa tuomarit ovat mukavia ja hymyilevät sinulle noustessasi.
– Tämä koko ilmapiiri on todella inspiroiva. En malta odottaa seuraavaa kertaa.
Lue myös: Leuanvetokuningatar Maria takoi mahti-ME:n – kaikki uusiksi, takana raskaat ajat: "Voi elää kuten normaalit ihmiset"
Jo parhaan treenituloksen perusteella kilpailuista voisi ideaalimmin sujuvalla viimeistelyllä irrota tulevaisuudessa enemmän, ja kehittymisvaraa on takuulla yhä muutenkin.
Dubyk hekotteli raikuvasti, että hän pystyy parantamaan jo perustarvikkeisiin satsaamalla.
– Tulen saamaan varsinaisen leuanvetovyön ja kunnollisen tangon, hän nauroi.
Gitlerin kiskottua naisten kaikkien aikojen kovimman tuloksen 70 kilolla myös Dubyk sanoi tähyävänsä tulevaisuudessa moisen lisäpainon vetämistä.
"Kun näen ihmisiä polskimassa, en voi uskoa silmiäni"
Kohti kotiaan Arizonan Tucsoniin Dubyk oli suuntaamassa maanantaina. Suomesta hän ehti nauttia hyvän pätkän saavuttuaan maahan yhdeksän päivää ennen kisaansa.
Kisan ulkopuolellakin härmässä Dubyk oli tehnyt dubykmaisesti.
– Olen nauttinut elämästä.
– Ruoka täällä on fantastista, vaikka olen varma, ettei se mene hyvin yksiin kilpailemiseni kanssa. Olen syönyt paunoittain lihaa, Nutellaa ja lättyjä.
Poroa hän kertoi erityisesti vetäneensä ääntä kohti huolella.
Lue myös: Yli 110-kiloinen Joonas rikkoi leuanvedossa haamurajan – veret seisauttava ME tauluun: "Hemmetinmoinen nälkä"
Yhdysvaltalainen yllätti sanoessaan, että haluaisi syödä vielä karhua.
– Se on viimeinen asia listallani.
Pääkaupunki Helsinki ja varsinkin kaunis Tampere olivat tehneet naiseen vaikutuksen. Dubyk oli ehtinyt myös saunoa.
Lue myös: Suomalaishuipun menestyksekäs ura on ohi – MM-kultaa viimeisestä kisasta: "Jokainen ymmärtää"
Ulkouinnille jenkki ei kuitenkaan lämmennyt.
– Tucsonissa on tuplasti lämpimämpää. Täällä on nyt kylmempää kuin meillä talvella. Kun näen ihmisiä polskimassa, en voi uskoa silmiäni. Se on liian kylmää minulle, Dubyk nauroi.