Kesäkuun 9. päivä vuonna 1944 oli Karjalan kannaksella historiatietojen mukaan kuulas ja kaunis. Tänään tulee kuluneeksi tasan 80 vuotta siitä, kun tuo kaunis aamu muuttui Karjalan kannaksella olleille sotilaille helvetiksi, kun Puna-armeija aloitti suurhyökkäyksensä.
Neuvostoliiton suunnitelmissa oli irrottaa Suomi sodasta ja Saksan rinnalta nopealla ja murskaavalla suurhyökkäyksellä.
Noin viisi viikkoa kestänyt hyökkäys pysähtyi Tali-Ihantalassa, Viipurinlahdella ja Vuosalmella. Tämä aukaisi tien elokuun alkupäivinä voimaan tulleeseen tulitaukoon.
Viiden jälkeen -ohjelmassa vierailleen sotahistorian dosentti Lasse Laaksosen mukaan suurhyökkäys tuli tiedustelutiedosta huolimatta Suomelle yllätyksenä.
– Jossain vaiheessa meidän historiankirjoituksissamme ajateltiin, että kyllä tästä varoiteltiin, mutta tehokkaaseen johtamiseen kuuluu aina seuranta ja tämä seuranta laiminlyötiin.
Laaksosen mukaan Mannerheimilla oli hyvin omanlaisensa päämaja.
– Hän keräsi kaiken detaljitiedon suoraan itsellensä. Hän oli hyvin kontrolloiva johtaja, hänellä ei ollut perinteistä yleisesikunnan päällikköä. Hän totesi itsekin, ettei halunnut esittelijää, vaan halusi itse koota tiedon. Tämä johti siihen, että tiedustelu ja operatiivinen puoli kävivät ikään kuin omaa sotaansa ja Mannerheimia pyrittiin miellyttämään molemmista suunnista.
4:31
