EU:n ulkoministerit ovat kokoontuneet epäviralliseen kokoukseen Tanskan Kööpenhaminaan keskustelemaan muun muassa tuesta Ukrainalle.
Ministerit keskustelevat esimerkiksi seuraavasta suunnitteilla olevasta Venäjä-pakotepaketista, joka olisi järjestyksessään 19:s.
Ennen kokousta esille on noussut myös Venäjältä jäädytettyjen varojen tehokkaampi käyttö. EU:n ulkosuhteiden korkea edustaja Kaja Kallas sanoi lauantaina, että Venäjän on maksettava sotakorvaukset, mikäli maa mielii saada takaisin jäädytettyjä varojaan.
– Jos tulitauko- tai rauhansopimus tulee, emme voi kuvitellakaan, että varat annetaan takaisin Venäjälle, elleivät he maksa sotakorvauksia, Kallas sanoi kokoukseen saapuessaan.
EU ja G7-maat päättivät viime vuonna käyttää Venäjän pääomien tuottoja Ukrainan hyväksi.
EU:ssa on kuitenkin noussut esille keskusteltu varsinaisten varojen käytöstä Ukrainan hyväksi. Muun muassa Baltian maat ovat kannattaneet varojen takavarikointia.
Esimerkiksi Belgia on ollut kuitenkin huolissaan siitä, että Venäjän varojen takavarikointi heikentäisi luottamusta eurooppalaisiin rahoitusinstituutioihin ja saisi myös muita maita vetämään varojaan pois Belgiasta.
Venäjältä jäädytetyistä varoista noin 200 miljardia on Belgiassa Euroclear-arvopaperikeskuksen hallussa.
"Nyt olisi hyvä aika"
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on yrittänyt saada järjestettyä Ukrainan presidentin Volodomyr Zelenskyin ja Venäjän presidentin tapaamista, mutta asia ei ole edennyt. Samaan aikaan Venäjä on jatkanut laajasti iskuja Ukrainaan tällä viikolla. Viime yönä Venäjä teki mittavia iskuja Ukrainan keski- ja kaakkoisosiin. Ainakin yksi ihminen on kuollut Zaporizhzjan alueella ja lähes 20 on haavoittunut.