Kalervo Kummola oli kovaa vauhtia matkalla Kansainvälisen jääkiekkoliiton johtajaksi, kunnes Vladimir Putin astui tielle.
Jari Korkki on kirjoittanut Kummolan elämäkerran Kale – Rautakansleri (Otava). Kirja alkaa kertomuksella, miten hänen iso haaveensa noususta IIHF:n puheenjohtajaksi tuhoutui.
Kummolan kampanja Rene Faselin lyömiseksi oli käynnissä ennen vuoden 2008 kongressia. Venäjä tuki aluksi Kummolaa, kuten myös Pohjoismaat, Pohjois-Amerikka ja Tshekki.
Kummola odotti paljon kongressia edeltävältä epäviralliselta tapaamiselta Tukholmassa.
– En kiellä, että olin jossakin vaiheessa totutellut jo hiukan ajatukseen Sveitsiin muutosta, Kummola toteaa kirjassa.
Tretjakin puhelu muutti kaiken
Edellisenä iltana Venäjän jääkiekkoliiton puheenjohtaja Vladislav Tretjak soitti Kummolalle.
– Tretjak oli hyvin pahoillaan joutuessaan kertomaan, että sorry Kale, hän ei pääse kokoukseen, koska oli saanut määräyksen saapua ”kaikkein pyhimpään”. Häntä oli nimenomaan kielletty lähtemästä Tukholmaan. Venäjä ei halunnut asettua Faselia vastaan. Tulkitsin, että kyse oli Kremlistä ja Vladimir Putinista.
– Samalla ymmärsin, ettei Venäjän jääkiekkoliitto voinut olla kaatamassa Faselia, joka oli Kansainvälisen Olympiakomitean työvaliokunnan jäsenenä vahvasti vaikuttamassa siihen, että Venäjä sai vuoden 2014 Sotšin talviolympialaiset.
Fasel ja Putin olivat ystävystyneet vuonna 2000, kun he panivat vauhtia viivästyneeseen Pietarin MM-kisojen halliprojektiin. Fasel oli muun muassa veiraana Putinin syntymäpäivillä ja vuoden 2018 virkaanastujaisissa – yhtenä harvoista ulkomaalaisista kutsuvieraista.
Saksakin vetäytyi Kummola-rintamasta.
– Saksa ilmoitti, että sillä on vuoden 2010 MM-kisoista markkinointisopimus Kansainvälisen Jääkiekkoliiton yhteistyökumppanin Infrontin kanssa, ja kun Infront tukee Faselia, ei Saksa voi oikeastaan asettua poikkiteloin.
