Yhä useampi kokee itsensä työpäivän jälkeen uupuneeksi.
Vanhustyöntekijöiden työn lopettamisaikeet ovat yleistyneet voimakkaasti Suomessa. Jo kaksi viidestä kertoo harkinneensa työnsä jättämistä, ilmenee Helsingin yliopiston ja Jyväskylän yliopiston tutkimuksesta.
Kun tutkimuksen mukaan vuonna 2015 vanhushoidon työntekijöistä 39 prosenttia kertoi harkinneensa vakavasti työnsä lopettamista, vuonna 2005 tehdyssä kyselyssä vastaava osuus oli 26 prosenttia.
Lue myös: Mitä tehdä jos huoli herää naapurin vanhuksesta? Tällainen on "matalan kynnyksen" työkalu, johon voi tarttua kuka tahansa
Yhä useampi työntekijä kokee itsensä työpäivän jälkeen henkisesti ja fyysisesti uupuneeksi sekä kärsii työstä johtuvista selkäkivuista ja univaikeuksista. Kuormittuneisuus on kasvanut erityisesti kotihoidossa.
– Tutkimuksessamme hoitajien psykofyysinen kuormitus lisäsi lopettamisaikeita selvästi eniten. Lopettamisaikeita lisäsivät myös kokemukset siitä, etteivät työtehtävät ole aina mielekkäitä ja että liian paljon työaikaa kuluu asioiden kirjaamiseen. Lisäksi lähijohtajalta ei saa riittävästi tukea, tutkijatohtori Lina Van Aerschot kertoo tiedotteessa.
Lue myös: Kolme suurinta yksityistä yritystä tuottaa neljäsosan vanhuspalveluista – "Laadun seuraaminen toteutuu vielä huonosti"
Kotihoidon kuormittavuutta on lisännyt muun muassa se, että ympärivuorokautista hoitoa on karsittu erityisesti yli 90-vuotiailta dementiaa sairastavilta ihmisiltä. Nyt hyvin iäkkäät ja paljon hoivaa tarvitsevat ihmiset asuvat kotihoidon turvin kodeissaan.
Ellei vanhustyön kuormittavuuteen puututa, vanhustyöhön ei saada työntekijöitä eikä ikääntyneiden hoitoa pystytä järjestämään, tutkijat kiteyttävät.