”Kaksi änkyrää ei sovi samaan neliöön, kun molemmat ovat oikeassa” – näin harva suomalaiskuski myöntää itse töppäilleensä, muiden virheet kyllä muistetaan

Liikenneturva selvitti kesän alussa toteutetulla kyselytutkimuksella suomalaisautoilijoiden liikenteessä kohtaamia vaaratilanteita.

Eniten vaaraa aiheuttaneeksi nousi tilanne, jossa toinen tienkäyttäjä on vaihtanut kaistaa yllättäen (64 % vastanneista). Kolme viidestä on joutunut vaaratilanteeseen, kun väistämisvelvollinen on ajanut eteen tai kun autoilija on jättänyt käyttämättä suuntamerkkiä (61 %). Hieman useampi kuin joka kolmas (35 %) kertoo joutuneensa vaaratilanteeseen toisen autoilijan jätettyä pysähtymättä stop-merkille.

Vaaratilanteisiin on jouduttu myös silloin, kun toinen tienkäyttäjä on ollut liikkeellä pyörällä. 44 prosenttia kertoo joutuneensa vaaratilanteeseen, kun väistämisvelvollinen pyöräilijä on tullut eteen. Pyöräilijän suuntamerkin jättäminen on aiheuttanut vaaran lähes yhtä monelle (43 %).

– Väistämissääntöjen noudattaminen ja omasta suunnan muutoksesta viestiminen tekee liikenteestä ennakoitavaa ja turvallisempaa kaikille. Kun kuljetaan sääntöjen mukaan ja viestitään aikeista kääntyä ei oma toiminta tule toisille tiellä liikkujille yllätyksenä, toteaa Liikenneturvan yhteyspäällikkö Tapio Heiskanen.

Kaikkien skarpattava opasteiden noudattamisessa

Myös punaista päin kulkeminen on aiheuttanut vaaratilanteita. Kaksi viidestä vastaajasta kertoo vaaratilanteesta, kun pyöräilevä on mennyt punaista päin, ja lähes puolet (47 %), kun kävelevä ei ole noudattanut valo-opastetta tai kun autoileva on ajanut päin punaista (48 %).

Heiskasen mukaan erityisesti stop-merkin ja liikennevalon tulkintatavan tulisi olla yksiselitteisen selvä jokaiselle. Niiden noudattamatta jättäminen on hänestä silkkaa piittaamattomuutta.

– Oma kiire tai vauhdin pysäyttämisestä johtuva ärsytys ei ole syy kiihdyttää valon alkaessa punertaa tai jättää huomioitta selvä kehote pysähtyä. Valo-opasteiden noudattamatta jättäminen heikentää myös tuntua liikenteen turvallisuudesta, vaikka konkreettinen vaaratilanne ei pääsisikään kehittymään, Heiskanen suomii.

En minä vaan ne muut – omasta virheestä seurannut vaaratilanne huomataan harvemmin

Omasta toiminnasta johtuneista vaaratilanteista kerrotaan harvemmin kuin muiden töppäilyistä. Autoilevista joka neljäs (27 %) kertoi vaaratilanteen johtuneen siitä, kun on itse ajanut väistämisvelvollisena toisen eteen tai kun on vaihtanut kaistaa yllättäen (23 %). Noin joka kymmenes (9 %) kertoo oman vilkun näyttämättä jättämisen johtaneen vaaratilanteeseen. Viisi prosenttia on huomioinut vaaratilanteen tullessaan stop-merkin takaa pysähtymättä.

– Pään pyörittäminen kaistaa vaihtaessa, ja sekä merkkien että väistämisvelvollisuuksien keskinäinen havainnointi helpottuu kun tilannenopeudet ovat kohdillaan. Risteystä kannattaa aina lähestyä sellaisella nopeudella, että voi joustaa tarvittaessa omista oikeuksistaan. Joustavuus vaatii myös rennon letkeää ja sopuisaa mielenlaatua. Liikenne ei tässä mainittavasti eroa suvun kesämökistä tai trampoliinista: Kaksi änkyrää ei sovi saman neliön sisään, kun molemmat ovat oikeassa, Heiskanen pohtii.

Lähde: Liikenneturva

Lue myös: Nainen ratissa on monesti "tientukko", "bimbo" tai "riski" – jo pikkulapset voivat pitää naisia huonoina kuskeina