Vaikka harmaakaihileikkauksen hinta HYKS:n päiväkirurgisella maksaa potilaalle 130 euroa ja Silmäasemalla Kela-korvauksen jälkeen noin 1400 euroa, moni heikkonäköinen päätyy jälkimmäiseen. Syynä ovat jonot. Mutta myös pelottelu, väittää HYKS:n ylilääkäri.
Yksityiset kaihileikkauksia tekevät yritykset pelottelevat asiakkaitaan julkisen sektorin hitaudella, väittää HYKS:n osastonylilääkäri Timo Tervo.
– Kun potilas sanoo "Ai herran jumala mulla on kaihi. Kuinka pitkä se jono on?" Siihen lääkäri on vastannut, että "Kyllä pitää olla puolisokea ennen kuin Hyksiin pääsee". Tämä on kyllä kieltämättä epäeettistä. Se ei ensinkään pidä paikkaansa ja tällaisella aiheutetaan tarpeetonta huolta potilaalle, ylilääkäri jatkaa.
– En ole kuullut tuollaista, mutta se on totta, että nuo leikkauskriteerit tuolla julkisella sektorilla ovat verrattain tiukat, siihen nähden, mitä näkövaatimukset on tänä päivänä. Näön pitää olla melko huono, että leikkaukseen pääsee. Useimmat vanhemmatkin ihmiset käyttävät kännykkää ja mobiililaitteita. Näkövaatimukset ovat kovemmat kuin kymmenen vuotta sitten, vastaa väitteeseen Silmäaseman lääketieteellinen johtaja Roope Sihvola.
"Teiltä menee ajokortti, jos ei leikata"
Kaihileikkauksen käypä hoidon yleisraja on 0,5:n näkötarkkuus, joka toimii myös yleisenä ajokorttirajana. HYKS:n Tervo ei pidä julkista sektoria hitaana, vaan ylilääkärin mukaan puolen vuoden kaihijono on sopivan mittainen.
– Harmaakaihin suhteen ei ole sikäli kiirettä, että vaikka se voi olla epämukava potilaalle, niin silmän tila ei pysyvästi pahene eikä hoito vaikeudu. Mutta jos kotona pärjääminen on uhattuna, kaihi leikataan erittäin nopeasti.
– Kaihileikkauksen indikaatiot ovat yhteisesti valtakunnallisesti sovittu. Kaihileikkausta ei saa myydä, niin kuin viidakkorumpu kertoo: "Teiltä menee ajokortti jos ei leikata", ja sitten osoittautuukin, että uusilla laseilla potilas näkee reilusti ajokorttirajan ylitse, jatkaa Tervo.
– En minä lääkärinä ketään pelottelemaan lähtisi. Pikemminkin näkisin kaihin hyvänä ongelmana, koska se on hoidettavissa oleva ongelma, vastaa Sihvola.
"Jonot voisi lyhentää puoleen"
Tervon mukaan yhteiskunnan pitää panostaa nopeaan hoitoon niissä sairauksissa, joissa terveys on aidosti uhattuna. Yksityisen sektorin edustajan mukaan kaihijono voisi olla lyhyempikin.
– Kaikkien potilaiden kannalta kuuden kuukauden odotus ei ole ok, mutta isossa kuvassa kyllä, kun ottaa huomioon leikattavien massan. Uskon, että tehokkaalla toiminnaĺla jonot voisi lyhentää noin puoleen, arvioi Sihvola.
Tervo pistää lisää vettä myllyyn.
– Sellainen tutkimus on tehty, että 20 prosenttia potilaista näkisi joillakin silmälaseilla paremmin kuin lähetteeseen on merkitty. Sen lisäksi on epätietoinen määrä potilaita, joilla ei ole kaihta ollenkaan. Tai on niin minimaalinen kaihi, että näön tarkkuus on 1.0 eli normaali. Ja silti potilaalle on ehdotettu kaihileikkausta, ihmettelee ylilääkäri.
Onko osa leikkauspotilaista sellaisia, joilla näöntarkkuus on yli 0.5:n, Silmäaseman johtaja Sihvola?
– Uskon, että jossain määrin tällaista voi tapahtua. Tämä perustuu siihen, että jos näkö tutkitaan eri huoneissa ja eri välineillä, niissä voi olla pieniä eroja. Jos tuo näkö on huonontunut lähellekään sitä kaihileikkausrajaa, niin kyllä mikroskoopilla näkyy mykiössä jo melko sakea kaihi. Ja sillä, alittuuko se leikkausraja, ei ole paljon merkitystä, koska nähdään kuitenkin se haittaava kaihi, vastaa Sihvola.
Moni ei täytä leikkaushoidon kriteerejä
Leikkauskriteereissä on havaittu vaihtelua maan eri osissa. Vuonna 2010 Oulun yliopistollisessa sairaalassa tehtiin tutkimus, jonka mukaan joka kolmas kaihileikkausta odottavista ei täytä kiireettömän leikkaushoidon kriteerejä. Tosin otos tutkimuksessa oli vain muutamia kymmeniä.
Sekä yrityksissä että julkisissa sairaaloissa toivotaan lisätehokkuutta. Sihvola toivoo kustannusten avointa avaamista. Tervo toisi tehokkuutta niin, että julkisen sektorin lääkärit saisivat ottaa vapaasti potilaita vastaan vuokraamalla oman julkisen työpaikkansa tilan työpäivän jälkeen.
– Uskon, että julkinen sektori pärjää kyllä, jos se saa jatkossa toimia yritysperiaatteella, päättää Tervo.
Suomessa tehdään vuosittain noin 50 000 kaihileikkausta. Silmäasemalla tehdään yli 15 000 silmäleikkausta vuodessa. Väestön ikääntyminen kiihdyttänee määriä.