Janne Lax, 51, sairastui viime vuoden lopulla melanoomaan, mutta parantui. Hän varoittaa uv-bongausta harrastavia nuoria siitä, että kaikille ei välttämättä käy yhtä hyvin.
Helsinkiläinen Janne Lax, 51, on aktiivista elämää töiden ja urheilun parissa viettävä kahden aikuisen lapsen isä. Vuodenvaihteessa hän koki pysäyttävän hetken, kun vasemmassa kädessä ollut luomi paljastui melanoomaksi.
Lax kertoo, että hänellä on paljon luomia, joten niiden tilannetta oli tullut varmuuden vuoksi seurailtua. Muutamia luomia hän oli viime vuosien aikana käynyt näyttämässä luomia HUSin luomipoliklinikalla.
– Sitten löytyi yksi, jota olin itsekin tarkkaillut.
Tuon vasemmassa käsivarressa sijaitsevan luomen ääriviivat olivat hieman epäselvät ja röpelöiset. Lisäksi siinä oli värimuutoksia.
– Se oli väriltään vaihteleva ja epäselvä ja ehkä laajeni enemmän kuin normiluomi, ehkä kasvoi jotenkin nopeammin, Lax muistelee.
– Ei ollut niin sanotusti sellainen siisti ja rauhallisen näköinen.
Juuri tuo luomen epäilyttävä ulkonäkö sai Laxin hakeutumaan tutkimuksiin.
Melanooma löytyi Laxin käsivarresta. Ohessa kuva arvesta operaation jälkeen.
Luomi otettiin pois, mutta se tuli takaisin. Terveydenhuollossa todettiin, että siitä pitää ottaa koepala.
Elettiin loppuvuotta 2025. Vuodenvaihteen jälkeen tuli diagnoosi, melanooma.
Uutinen oli järkytys.
– Kyllä se pysäytti elämän ja meni tunteisiin.
– Vaikka kirurgi sanoi, että jos joku syöpä pitäisi saada, niin tämä olisi se “paras” ja vaikka sanottiin, että tässä on kaikkein paras prognoosi, että vaikuttaisi, että se ei ole kovin syvällä ja se on pikaisesti huomattu, kyllä siltikin iski kaikenlaiset kuolemanpelkoasiat mieleen.
Leikkaus ripeästi
Tammikuussa Lax sai ajan lääkäriin ja viikon päästä tästä vastaanottoajasta hänet leikattiin.
Leikkauksessa tammikuun lopussa Laxin käsivarresta poistettiin luomi ja sen ympäriltä laajempi ihoalue varotoimenpiteenä.
Myös hänen kainalonsa imusolmukkeista otettiin pala, koska haluttiin selvittää, oliko syöpä mahdollisesti levinnyt.
Läheiset auttoivat jaksamaan
Leikkauksen jälkeen odoteltiin tuloksia. Toipuminen vei aikansa ja vaati veronsa.
Laxilla oli vasemmassa kädessä tunnottomuutta ja hermotusongelmia. Samalla häntä pelotti, mitä imusolmukkeista saattaisi löytyä. Tuloksien saamisessa niistä kesti muutama viikko, että oliko syöpä kenties levinnyt sinne.
Kaikeksi onneksi niin ei käynyt. Noin kuukauden päästä saatiin patologin raportti, jossa kerrottiin, että käsivarressa ollut asia oli ollut melanoomaa ja että se oli onnistuneesti saatu leikattua pois ja että syöpä ei ollut levinnyt imusolmukkeisiin.
Tieto tuntui luonnollisesti mahtavalta. Laxista tuntui ihanalta kuulla, että hoidot olivat tehonneet.
Lax oli oli parisen viikkoa sairauslomalla. Viikko meni, että haavakivut ynnä muut säryt loppuivat.
Käden kuntoutukseen fysioterapian avulla meni parisen kuukautta. Hän sai jumppaohjeet, sillä vasen käsi oli hieman tunnoton leikkauksen takia.
Elämä hymyilee jälleen.Janne Lax
Nyt menee hyvin
Nyt Lax on elänyt noin kuukauden päivät normaalia, hyvää elämää.
– Olen työkuntoinen, urheilukuntoinen ja pääkoppa on kondiksessa. Ei voisi olla paremmin!
Seuranta jatkuu
Jatkossa Lax käy puolen vuoden välein kontrollissa, jossa käydään kaikki ihon luomet läpi. Tässä prosessissa hän on ainakin seuraavat kaksi vuotta.
– Se antaa sellaista että ei tarvitse huolehtia että vähintään silloin katsotaan iho läpi
Oletusarvo on, että syöpä ei uusi, mutta pieni huoli luomista tulee varmasti aina olemaan. Tällä hetkellä Lax odottaa tietoa yhden luomen koepalan tilanteesta.
Sen hän löysi ennen kuin oli ehtinyt olla ensimmäistäkään kontrollia. Sekin oli oudonnäköinen ihomuutos ja katsottiin parhaaksi tarkistaa patologilta, mikä tilanne,
– Ei ole sellainen olo, että tämä on nyt ohi loppuelämäksi kuten ei syövän kanssa koskaan.
Puoli vuotta meni
Asian käsittely on vaatinut veronsa niin henkisesti kuin fyysisesti.
– Kaiken kaikkiaan noin puolen vuoden prosessi löytämisestä tähän pisteeseen että olen samassa kunnossa kuin aiemmin, hän summaa.
– Aikansa menee että on henkisesti ja fyysisesti samassa kunnossa.
Nykyisin hyvin varovainen
Lax kertoo käyttäneensä lapsesta lähtien aurinkorasvaa, vaikka joskus tulikin otettua aurinkoa.
– En aikaisemminkaan ole viimeiseen kymmeneen vuoteen ottanut aurinkoa, mutta ehkä sitä ennen saatoin vähän joskus nauttia suorasta auringonpaisteesta.
– Pyörän selässä aurinkoisena kesäpäivänä saatan viettää ulkona vaikka 8 tuntia, mutta laitan silloin viisikymppiset aurinkosuojat ja lisäilen sitä päivän mittaan.
Tämän episodin jälkeen on kuitenkin korostunut vielä enemmän se, ettei halua lähteä täysin pilvettömänä päivänä kahdeksaksi tunniksi pyörän selkään. Lisäksi hän on hankkinut kesäulkoiluun kuumalle päivälle sopivampia peittävämpää pitkähihaista ja hatun.
– Varovaisuus on lisääntynyt, en halua kokea tuota uudestaan.
Vinkki muille ja nuorille
Lax suosittaa menemään lääkäriin, jos huomaa jonkin ihomuutoksen. Hätääntyä ei tarvitse, mutta parempi hieman seurailla ja katsoa kuin katua.
Mitä nuoria kiinnostavaan uv-säteilybongaustrendiin tulee, Lax kyllä ymmärtää, että auringonotto ja rusketus voi olla taas in.
– Saarna on vain se, että otin joskus nuorempana aurinkoa ja nyt luultavasti jouduin maksamaan ne lunnaat. Minun kävi hyvin, sinun välttämättä ei.
Katso myös:Huomenta Suomen keskustelu: UV-säteilyn vaaroista ei olla riittävän tietoisia
Outi Jaatinen työskentelee toimittajana niin lifestyle-aiheiden kuin ajankohtaisuutisten parissa. Juttuvinkkejä voi laittaa sähköpostiin outi.jaatinen@mtv.fi.