Miksi jonottaminen käy hermoille? Entä miten jonossa voisi saavuttaa vähän zeniläisemmän mielentilan? Aiheesta kirjoitti Men’s Health.
Tuttu tilanne: seisot matelevassa jonossa. Vieressä on toinen jono, johon menee sinua myöhemmin joku muu. Yhtäkkiä tuo toinen jono alkaa mystisesti liikkua nopeammin eteenpäin. Sadattelet mielessäsi: epäoikeudenmukaista! Törkeää!
Myös Men’s Healthin haastattelema professori Richard Larson on ollut vastaavassa tilanteessa ja reagoinut siihen juuri edellä kuvaillulla tavalla.
– Olin vihainen vielä kolme viikkoa myöhemmin. Enkä voinut uskoa sitä. Minähän olen MIT:n (Massachusettsin teknillisen korkeakoulun) professori, miksi annan tällaisen vaikuttaa itseeni, Larson sanoi Men’s Healthille.
Jonottaminen ja ylipäätään odottaminen on asia, joka tuntuu saavan nykyihmisen raivoihinsa. Esimerkiksi Massachusettsin yliopistossa vuonna 2012 tehdyn tutkimuksen perusteella puolet netissä videota ladanneista ihmisistä luovutti, jos video ei latautunut kunnolla kymmenessä sekunnissa. Joidenkin kärsivällisyys riitti vain kahdeksi sekunniksi.
Jonotukseen kuuluu myös tietty sosiaalisen oikeudenmukaisuuden odotus: se, joka tulee paikalle ensin, saa myös palvelua ensin.
– Mikään ei vihastuta ihmistä niin kuin tunne siitä, että joku, joka ansaitsee tulla palvelluksi minun jälkeeni, saakin palvelua ennen minua, Larson sanoi.
