Venäjän hyökkäys Ukrainaan näkyi kanteluissa venäläisten ihmisarvon kyseenalaistaneiden kommenttien ja yhden asiavirheen kautta.
Julkisen sanan neuvosto (JSN) antoi uusimmissa ratkaisuissaan neljä langettavaa ja kaksi vapauttavaa päätöstä.
Yksi päätöksistä koskee Iltalehden luottamuksen menettäneen avustajan juttua.
Iltalehti sai vapauttavan päätöksen jutusta, jossa ukrainalaisia haastateltiin Kiovassa juuri ennen Venäjän täysimittaisen hyökkäyksen vuosipäivää. JSN katsoi, että osa haastatelluista kyseenalaisti venäläisten ihmisarvon.
Neuvoston mielestä ihmisten nimeäminen planeetan suurimmaksi pahaksi tai olennoiksi, jotka vihaavat kaikkea elävää, loukkaisi ihmisarvoa asiayhteydestään irrotettuna. Nyt puhe oli kuitenkin hyökkääjistä ja yleisöllä oli oikeus tietää, mitä hyökkäyssodan kohteena olevat ukrainalaiset heistä ajattelivat.
Tapauksesta tekee mielenkiintoisen se, että jutun on tehnyt ukrainalainen avustaja, jonka 33 juttua Iltalehti poisti verkkosivuiltaan toukokuussa, kun epäilykset juttujen luotettavuudesta heräsivät valokuvista paljastuneen vilpin jälkeen. Myös kantelun kohteena ollut juttu on poistettu.
Lue myös: Iltalehden avustajan Ukraina-uutisoinnissa epäselvyyksiä – kymmeniä artikkeleita poistettiin verkkosivuilta
Toisesta Ukraina-jutusta langettava
Toinen Venäjän hyökkäykseen liittynyt kantelu toi langettavan päätöksen Ilta-Sanomille. Juttu käsitteli venäläistä propagandaa Suomessa julkaisevaa Posi-TV:tä. Kanavan päätoimittaja-juontaja Ilkka Tiaisen kantelussa oli 12 kohtaa, mutta JSN otti käsittelyyn vain asiavirheeseen liittyneen kohdan.
JSN totesi, että Ilta-Sanomat väitti toisen henkilön puheita päätoimittajan sanomisiksi eikä korjannut virhettä, vaikka Tiainen oli korjausta pyytänyt.
Iltalehti sai kaksi langettavaa päätöstä asiavirheitä sisältäneistä, vartijoiden oikeuksia sekä Yleisradion rahoitusta käsitelleistä jutuista. Yle sai langettavan päätöksen piilomainonnasta lyhyessä jutussa, joka oli tehty lähes sanasta sanaan tiedotteen pohjalta lähdettä mainitsematta.
Ilta-Sanomat puolestaan sai vapauttavan päätöksen saman konsernin eli Sanoman tv-ohjelmaa käsitelleestä jutusta. Se ei ollut piilomainontaa.