Reilu kolme neljästä julkisen alan työntekijästä kokee henkisen työkykynsä hyväksi tai erinomaiseksi. Joka kymmenes sen sijaan ei koe näin.
Valtaosa julkisen alan työntekijöistä arvioi työnsä tärkeäksi ja merkitykselliseksi. Aiempaa useampi suosittelisi työpaikkaansa muille. Lähes 90 prosenttia työntekijöistä kokee osaamisensa vastaavan hyvin työnsä vaatimuksiin.
Aiempaa useampi kunta-alan, hyvinvointialueiden ja valtion työntekijä kokee kuitenkin epävarmuutta työnsä jatkuvuuden suhteen.
Erityisesti hyvinvointialueiden ja valtion työntekijöiden kokemus on tältä osin heikentynyt, lukuun ottamatta valtion maanpuolustusta ja rajavartiointia.
– Julkisella alalla oli vuonna 2024 käynnissä tai suunnitteilla hallintouudistuksia ja talouden sopeutukseen sekä organisaatiomuutoksiin liittyviä laajoja yhteistoimintaneuvotteluja. Hallintouudistusten ohella tiukentunut julkinen talous näkyy osaltaan henkilöstön kokemuksissa tässä tutkimuksessa, sanoo tutkimusjohtaja Laura Pekkarinen.
Kevan Julkisen alan työhyvinvointi -tutkimus on tehty joka toinen vuosi kunta-alalla ja kirkon alalla vuodesta 2014 sekä valtion virastoissa vuodesta 2018 alkaen.Lehtikuva
Esihenkilöiden työhyvinvointi heikentynyt – taustalla sote-uudistus
Kevan mukaan huomionarvioista hyvinvointialueiden tuloksissa on esihenkilöiden kokema työhyvinvoinnin heikentyminen vuodesta 2022.
Esihenkilö- tai työnjohtotehtävissä toimivista hyvinvointialueiden vastaajista 72 prosenttia koki nyt henkisen työkykynsä hyväksi tai erinomaiseksi, kun vuonna 2022 vastaava osuus oli 87 prosenttia. Pekkarisen mukaan heikentyneet luvut linkittyvät sote-uudistukseen.
– Henkiseen työkykyyn on kuitenkin kiinnitettävä huomioita. Esimerkiksi hyvinvointialueuudistuksen jälkeen hallinto- ja toimistotyöntekijöiden ja esihenkilöiden jaksaminen on ollut koetuksella, Pekkarinen toteaa.
Muiden sektoreiden esihenkilöiden parissa vastaava luku on nyt vähintään 80 prosenttia.
Kokemus työkyvykkyydestä on heikentynyt työntekijöiden parissa muun muassa kuntien teknisellä ammattialalla, hyvinvointialueiden hallinto- ja toimistotyössä, valtion elinkeinotoiminnassa sekä hautausmaa- ja kirkon palvelutyössä.
Sen sijaan esimerkiksi hyvinvointialueiden terveysalan työntekijöistä lähes 80 prosenttia arvioi henkisen työkykynsä hyväksi tai erinomaiseksi.
Nuorten kokema työkuormitus ja henkisen työkyvyn haasteet korostuvat
Alle 30-vuotiaat julkisen alan työntekijät koskevat kasvavassa määrin työkykynsä heikoksi ja muita ikäryhmiä useammin.
17 prosenttia nuorista eivät tällä hetkellä koe henkistä työkykyään hyväksi. Vastaava luku vuonna 2020 oli yhdeksän prosenttia.
Nuorten työssä korostuu etenkin valtiolla ja kunta-alalla työn fyysinen kuormitus. Tämän lisäksi kunnissa ja hyvinvointialueilla moni myös kokee työnsä henkisesti raskaaksi.
Nuoret arvioivat voivansa kunta-alalla voivansa vaikuttaa työhönsä muita ikäryhmiä vähemmän. Myös hyvinvointialueilla sekä kirkon alalla vaikutusmahdollisuudet koetaan aiempaa heikompana.
– Nuorten henkinen työkyky on herättänyt huolta jo pidemmän aikaa. Kehitys on alkanut ennen koronapandemiaa ja näkyy myös nuorten poissaoloissa sairauden takia: viimeisen kymmenen vuoden aikana alle 30-vuotiaiden keskuudessa ahdistuneisuushäiriöstä johtuvat pitkät poissaolot ovat yli viisinkertaistuneet julkisella alalla, Pekkarinen sanoo.
Kevan Julkisen alan työhyvinvointi -tutkimus perustuu sukupuolen ja ikäryhmän mukaan edustavaan 3 500 vastaajan otokseen kuntien, hyvinvointialueiden, valtion ja kirkon alan ammattialojen työntekijöistä.
