Työhyvinvointietuja ei välttämättä käytetä, vaikka tarve niihin olisi suuri.
Monet työntekijät saavat käyttöönsä liikunta- ja kulttuurisetelit, mutta niiden vaikutus työhyvinvointiin jää usein pintapuoliseksi, kertoo väitöskirjatutkija Antti Äikäs Jyväskylän yliopistosta Huomenta Suomessa.
Äikäksen tuoreen tutkimuksen mukaan erityisesti ne työntekijät, joilla on eniten stressiä ja uupumusta, eivät tartu etuihin – vaikka palvelut olisivat ilmaisia.
– Työhyvinvointiin liittyvät satsaukset ja niistä näkyvät tulokset syntyvät vuosien aikana, sanoo Äikäs.
Niinpä Äikäksen mukaan työhyvinvointia ei ratkaista lyhytkestoisilla tempauksilla.
Lue myös: Jos töissä ottaa pattiin joka päivä, pohdi tätä: "Liian moni jää liian pitkäksi aikaa"
Pitkä hyvinvointiohjelma tuotti tulosta
Äikäs seurasi yhdeksän vuoden ajan metsäalan organisaation laajaa työhyvinvointiohjelmaa. Tulokset olivat merkittäviä: sairauspoissaolot vähenivät ja suuri osa työntekijöistä teki pysyviä elämäntapamuutoksia.
– Keskimääräinen investointi oli 331 euroa työntekijää kohden vuodessa, Äikäs kertoo.
Hyvinvointiohjelma ei siis tullut juuri kalliimmaksi kuin perinteiset liikunta- ja kulttuurisetelit.
Äikäksen mukaan kokonaisvaltaiset ja pitkäkestoiset ohjelmat tuovatkin parhaat tulokset työhyvinvoinnissa.
Millaisiin tekijöihin hyvinvointiohjelmassa keskityttiin? Miten Äikäs muuttaisi hyvinvointietuja? Katso koko haastattelu yllä olevalta videolta.
Lue myös: Kuormitusta töissä? Tee kuten ammattilainen
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Huomenta Suomen löydät MTV Katsomosta!
