Suomi 2010. Ohjaus: Neil Hardwick. Käsikirjoitus: Katja Kallio. Tuotanto: Jarkko Hentula. Kuvaus: Pini Hellstedt. Leikkaus: Harri Ylönen. Pääosissa: Elli Vallinoja, Chike Ohanwe, Taneli Mäkelä, Satu Silvo, Minttu Mustakallio, Sarah Kivi, Meri Nenonen, Jenni Hakala. Musiikki: Leri Leskinen. Koreografia: Osku Heiskanen. Kesto: 124 min.
Tv- ja teatterikonkari Neil Hardwickin ensimmäinen pitkä elokuva on kumma hybridi. Se on Topeliuksen Adalminan helmi -satua hieman kömpelösti mukaileva fantasiamusikaali, joka käsittelee samalla nykysuomalaista yhteiskuntaa siirtolaisten näkökulmasta. Jos rakastat kertoo ministerin tyttären ja maahanmuuttajien pojan rosoisen rakkaustarinan.
Äitinsä (Minttu Mustakallio) 10-vuotiaana menettänyt Ada Helminen (puhdasääninen Jessica Penttilä) on alunperin mukava tyttö mutta ilkeä täti (Satu Silvo) ja etäinen poliitikkoisä (Taneli Mäkelä) tulevat hemmotelleeksi hänestä mahdottoman prinsessan (aikuisena Elli Vallinoja). Sitten onnettomuus pistää elämän uusiksi: muistinsa menettänyt Ada päätyy siivoojaksi sairaalaan, muuttuu kiltiksi ja rakastuu tummahipiäiseen Toniin (Chike Ohanwe). Synkkä salaisuus kuitenkin painaa Adan sydäntä ja uhkaa tuhota kaiken.
Jos rakastat on elokuva, josta haluaisi pitää. Se on lajissaan harvinainen kotimainen, rohkea veto ja tulvillaan nuorta energiaa, puhumattakaan musiikista. Harmi että lopputulos on niin epätasainen.
Parhaimmillaan Pini Hellstedtin kuvaama ja Osku Heiskasen koreografioima viihdevyörytys tempaa mukaansa kekseliäästi toteutettuihin tanssinumeroihin, tyyliteltyyn kuvakieleen ja puhtaaseen ilonpitoon. Mutta usein katsojalle tulee pöhköyksien kanssa kiusaantunut olo. Kaikkea on vähän liikaa.