Astra Zenecan koronarokote on äärimmäisen tehokas rokote koronan vakavien tautimuotojen ehkäisyssä. Rokotteeseen liittyy todella harvinainen, mutta vakava haittavaikutus. Näin tiivistää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri Hanna Nohynek nykytiedot kohua herättäneestä koronarokotteesta.
Nohynekin mukaan Astra Zenecan rokotteeseen yhdistetty veritulppa ei ole tavanomainen keuhko- tai syvien laskimoiden veritulppa, joita havaitaan keskimäärin 1–2 tuhatta ihmistä kohti vuodessa, vaan hyvin harvinainen aivolaskimotukos, johon liittyy verihiutaleiden vähyys.
– Tällä hetkellä tiedetään, että tämän haittavaikutuksen ilmaantuvuus on Euroopassa noin yksi per satatuhatta rokotettua. Se on siis todella harvinainen, Nohynek sanoo STT:lle.
Hänen mukaansa tällä hetkellä ei tiedossa ole mitään yksittäistä riskitekijää, jonka perusteella voitaisiin ennakoida, keneen kyseinen haittavaikutus kohdistuu ja keneen ei. Ainoa, minkä nykytietojen valossa on nähty vaikuttavan, on ikä. Valtaosa tähän mennessä raportoiduista tapauksista on esiintynyt alle 60-vuotiailla naisilla alle kahden viikon kuluessa rokotuksesta.
– Emme täysin tiedä, mikä haittavaikutuksen aiheuttaa, minkä takia eri maiden on ollut vaikea päättää, mitä varotoimia rokotteen suhteen tulisi tehdä, Nohynek lisää.
Suomessa Astra Zenecan rokotteen käyttö jatkuu ainakin toistaiseksi 65 vuotta täyttäneillä ja sitä vanhemmilla. Varovaisuusperiaatteen vuoksi rokotetta ei kuitenkaan anneta niille 65 vuotta täyttäneille, jotka ovat aikaisemmin sairastaneet aivolaskimotukoksen tai hepariinin laukaiseman verihiutaleiden vähyyden.