Mitä yhteistä on Turun joukkopuukotuksella ja Jokelan kouluampumisella? Ainakin se, että molemmat väkivallanteot voidaan mieltää terrorismiksi, jos halutaan. Näin siitä huolimatta, että Turun tragediasta on puhuttu yleisesti ensimmäisenä epäiltynä terrori-iskuna Suomessa.
Terrorismi-sanaa käytetään eri yhteyksissä eri tavalla, ja termin käyttöön vaikuttaa muun muassa se, onko äänessä juristi, tutkija, poliitikko vai tavallinen kaduntallaaja. Rikoslaissa terrorismi määrittyy teon tarkoitukseen liittyvien, erikseen listattujen kriteerien kautta. Terrorismin tutkimuksessa olennaista on toiminnan logiikka ja poliittinen päämäärä.
Terrorismin laajaa määritelmää edustaa muun muassa amerikkalainen terrorismitietokanta Global Terrorism Database. Se listaa Jokelan ampumisen niiden vajaan parinkymmenen terrori-iskun joukkoon, jotka on tehty Suomessa vuosina 1970–2016. Jokelan tapahtumista tulee marraskuussa kuluneeksi kymmenen vuotta.
– Laajassa määritelmässä terrorismi on tyypillisesti väkivaltaa, jolla on jokin poliittinen tai uskonnollinen tarkoitusperä ja jolla pyritään vaikuttamaan yhteiskunnallisiin asioihin psykologisten reaktioiden kautta. Tällainen pyrkimys Turun ja Jokelan tapauksista molemmista löytyy, sanoo terrorismitutkija, yliopistonlehtori Leena Malkki Helsingin yliopistosta.
Huonosti voivia nuorukaisia ei maalattu uhaksi
Sekä Malkki että Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Teemu Tammikko muistuttavat, ettei Jokelan ampumista ole pidetty Suomessa terrorismina, vaikka ampuja Pekka-Eric Auvinen itse kutsui manifestissaan tekoaan poliittiseksi terrorismiksi.
Teon tulkinta olisi voinut olla toisenlainen, jos tekijä olisi ollut esimerkiksi ulkomaalaistaustainen tai jos Jokelan ampuminen olisi tapahtunut Norjan joukkomurhaaja Anders Behring Breivikin tekojen jälkeen. Myös Auvisella oli äärioikeistosympatioita.
– Auvisen teko on mielletty Suomessa kouluampumiseksi, jonka tulkintaan kuuluu se, että teko on henkilön omien ongelmien tuotosta, Malkki sanoo.
Jokelan tapauksen yhteydessä keskustelua käytiin mielenterveysongelmista, kiusaamisesta ja syrjäytymisestä.
Terrorismista olisi todennäköisesti puhuttu Jokelan kohdalla siinä tapauksessa, jos ratkaisuksi uhkaan olisi ajettu esimerkiksi metallinpaljastimia opinahjoihin. Terrorismiksi leimaaminen helpottaa teon käyttämistä perusteluna turvatoimien lisäämiselle. Samalla huonosti voivista nuorista miehistä olisi maalattu turvallisuusuhka.
