Joka kolmas ruoka-avun saaja häpeää ruoan hakemista, ilmenee tuoreesta kyselytutkimuksesta. Köyhille kohdennetut avustusjärjestelmät myös johtavat avunsaajien leimaantumiseen.
Häpeää ruoka-avun hakemisesta tuntevat muita useammin naiset, keski-ikäiset ja iäkkäät. Vaikeaa ilmaisruoan hakeminen on myös korkeasti koulutetuille sekä niille, jotka hakevat ruokaa itsensä lisäksi perheelleen.
– Keskeinen syy häpeän kokemiselle on se, että ruoka-avun saaminen poikkeaa vallitsevista sosiaalisista normeista. Nykyihmisellä on paineita käyttää samanlaisia vaatteita, omistaa samanlaisia asioita ja harrastaa samanlaisia harrastuksia kuin muut omaan viiteryhmään kuuluvat, sanoo tutkija Tuomo Laihiala Itä-Suomen yliopistosta.
Laihialan mukaan vain köyhille kohdennetut avustusjärjestelmät johtavat avun alikäyttöön. Moni jättää avun hakematta sen leimaavuuden vuoksi.
– Siksi on syytä pitää huolta, että kaikille kohdennettu, ensisijainen tukijärjestelmä on riittävä, hän sanoo.
Nyt tehty tutkimus oli Suomessa ensimmäinen laaja selvitys ruoka-avun saajien häpeän kokemuksista. Kyselyyn vastasi liki 3 500 ihmistä ruoanjakopisteissä eri puolilla Suomea vuosina 2012 ja 2013.
0:43
