Lokakuisena tiistaiaamuna 62-vuotias nainen oli matkalla töihin. Tie oli tuttu, hän ajoi samaa reittiä joka aamu, mutta sinä aamuna oli pimeää, keli oli sateinen ja poikkeuksellisen kamala.
– Näkyvyys oli nolla. Tapahtumapaikalla oli valoja, mutta sateella vesipisarat rikkoivat ne, jolloin valo oli häikäisevää ja oli hankalaa nähdä, kuvaili todistaja myöhemmin.
Parikymmentä minuuttia aiemmin 17-vuotias poika oli herännyt herätyskellonsa soittoon. Poika oli pukenut vaatteet päälleen ja lähtenyt kotoaan kohti kilometrin päässä sijaitsevaa bussipysäkkiä.
Poika lähti kouluun joka aamu samaan aikaan, bussi poimisi hänet kyytiinsä noin kello 7.20. Pojalla oli hyvin aikaa, hänkin kulki samaa reittiä joka aamu.
Poika oli melkein perillä.
Samaan aikaa 62-vuotias nainen lähestyi valkoisella autollaan risteysaluetta ja sammutti autonsa sumuvalot. Hän ohitti suojatien, samassa kuului tömähdys, kun jokin osui auton keulaan.
Ensimmäiseksi nainen ajatteli, että oli törmännyt peuraan. Sitten hän näki pojan kasvot, ne vaikuttivat naisen silmissä valuvan hidastettuna alas.
Lue myös: Kolaripaikkaa ohittanut autoilija törmäsi pelastushenkilöön
"Se ajoi sen yli"
Pojan naapurissa asuva nuori tyttö kulki samalla bussilla kouluun pojan kanssa. Usein kaksikko käveli pysäkille yhdessä, sinä aamuna poika oli kävellyt muutamia kymmeniä metrejä tytön edellä.
Tyttö näki, miten poika otti kännykän esiin ja katsoi siitä ehkä kelloa. Samassa tyttö kuuli tömähdyksen, sitten hän näki pojan makaamassa asvalttitiellä.
Tienlaidassa seisoi valkoinen auto hätävilkut päällä. Pojan pää oli vastaantulijoiden kaistalla.
Poikaan törmännyt nainen oli pysäyttänyt tienlaitaan, muttei voinut avata heti auton ovea, sillä hänen takaansa tuli kuorma-auto. Noustessaan autostaan hän kuuli tytön huudon.
Tyttö huusi shokissa.
– Se ajoi sen yli!
Läheisellä bussipysäkillä seisonut nainen oli matkalla töihin samalla bussilla kuin nuoret kulkivat kouluun. Hän huusi tuntevansa uhrin.
