Jari Isometsä naurahtaa elämän raadolliselle puolelle – "Tässä maassa melkein eniten"

Huippuhiihtäjänä tunnettu Jari Isometsä pelasi nuoruudessaan jalkapalloa, jonka harrastaminen jatkui pitkään aikuisiälläkin. Hän käy yhä pelaamassa kaukalopalloa ja jääkiekkoa. Aada-tyttären lajiksi valikoitui salibandy, jota hänen isänsä ei kuitenkaan koskaan ole joukkueessa pelannut.

Aada innostui salibandysta Eetu-veljensä esimerkin innoittamana ja aloitti lajin yhdeksänvuotiaana. Jari-isä on tukenut lapsiaan harrastuksissa, käynyt paljon urheilukeskusteluja, ja konkreettisesti hän hyppäsi Aadan edustaman SB-Pron riveihin keväällä fysiikkavalmentajan ominaisuudessa.

Jari Isometsä tiivistää tehtäväkseen yrittää saada joukkueen pelaajat mahdollisimman hyvään kuntoon. Pelaajien olisi oltava nopeita, ketteriä ja kestäviä, eikä loukkaantumisia saisi tulla. Kun ohjattavana on erilaisine elämänvaiheineen reilut 20 pelaajaa, joiden ikähaitari ulottuu 17 vuodesta päälle kolmeenkymppiin, pähkäiltävää riittää.

– Tosi haastava mutta äärimmäisen mukava haaste tämä on ollut tähän mennessä, Jari Isometsä kuvaili MTV:n Viiden jälkeen -ohjelmassa.

Hyökkääjänä pelaava Aada kokee toiminnan ammattimaiseksi; hänen isänsä kohtelee häntä samalla lailla kuin muitakin pelaajia. Isältä on tullut paljon vinkkejä myös urheilijan psyykeeseen ja elämänhallintaan.

"Tärkein vastustaja olet sinä itse"

Lukion toista luokkaa käyvä ja salibandyssa pitkälle haluava Aada tunnustautuu kunnianhimoiseksi urheilijaksi, mitä hänen isänsäkin oli.

– Jos ei ole kunnianhimoa, ei voi menestyä oikein missään. Oli se sitten koulu, työelämä tai urheiluelämä, niin kunnianhimoa tarvitaan, Jari sanoi.

Viiden jälkeen -ohjelmassa nostettiin esiin myös huippu-urheilun raadollisuus: kunnianhimo voi toisinaan kääntyä itseään vastaan. Toimittaja Baba Lybeck kysyi, miten tästä on Isometsän perheessä puhuttu, ja mainitsi, että perheellä on raadollisuudesta kokemusta.

– On varmaan tässä maassa melkein eniten siitä, että ollaan ihan huipulla ja sitten ihan pohjalla, Jari Isometsä vastasi naurahtaen.

Hän lisäsi, että häntä on aina kiinnostanut urheilupsykologia ja urheilijan "pään sisälle meneminen". Iän myötä kiinnostus tätä kohtaan on vain lisääntynyt.

– Valtaosa suorituksesta tehdään kuitenkin loppupeleissä pääkopan sisällä. Sitä yritän tuoda joukkueelle. Aadan kanssa sitä ajattelua on helppoa opettaa, kun olemme päivittäin tekemisissä. Varsinkin silloin, jos tuntuu, että hänen ajatuksensa menee jotenkin väärään suuntaan, niin ohjailua, ohjailua.

Kilpaurheiluun ja sen psykologiaan kuuluu itsensä jatkuva vertaaminen toisiin. Meneillään on alituisesti paitsi kilpailu itsensä myös vastustajien kanssa, ja mittaus toteutuu hyvin konkreettisesti tulostaulun kautta.

– Itseään muihin vertailemalla työnnät itseäsi äärirajoille, ja terve kilpailu on hyvästä. Jos se menee yli, pitää muistaa, että tärkein vastustaja olet sinä itse, Aada pohti.

Millainen Aada oli pienenä ja millainen isä Jari on ollut, kun Aada oli pieni? Entä mitä muut eivät Jarista tiedä? Katso koko haastattelu ylälaidan videolta.