Pääministeri Fumio Kishida kertoi 16. joulukuuta hallituksen sopineen yli 300 miljardin euron puolustusmeno-ohjelmasta vuosille 2023–2027 ja uusista puolustus- ja kansallisen turvallisuuden strategioista.
Japanin hallituksen joulukuussa julkistama suunnitelma maan puolustusmenojen kaksinkertaistamisesta lähivuosina ei välttämättä ole dramaattinen suunnanmuutos, arvioi asiantuntija.
– Puolustusbudjetin nosto kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta on toki symbolisesti tärkeä. Se on saanut paljon huomiota varsinkin ulkomaisessa mediassa.
– Sitä on kuvailtu merkittävänä, historiallisena merkkipaaluna, suurena käännekohtana, japanilaisen pasifismin loppuna, luettelee Ulkopoliittisen instituutin Japaniin erikoistunut johtava tutkija Bart Gaens.
– Mutta jos sitä tarkastellaan laajemmassa asiayhteydessä ja erityisesti suhteessa muihin muutoksiin Japanin puolustusasemassa, minusta se täytyy nähdä osana paljon pidempää prosessia, kauan jatkuneita pieniä asteittaisia muutoksia.
Gaens muistuttaa, että Japani on aktiivisesti määritellyt puolustuksensa rajoja sen sotatoimet ja asevoimien ylläpidon kieltävän perustuslain säätämisestä lähtien.
Viime vuosikymmeninä maan itsepuolustusjoukoille on perustuslakia tulkitsemalla annettu oikeus osallistua kansainvälisiin rauhanturvaoperaatioihin ja kollektiiviseen itsepuolustukseen.
Tukholman kansainvälisen rauhantutkimusinstituutin mukaan Japanin puolustusmenot kasvoivat vuosina 2012–2021 lähes viidenneksellä noin 50 miljardiin euroon, eli 1,1 prosenttiin maan bruttokansantuotteesta.