Jälki-istunto on yhä harvinaisempi rangaistuskeino suomalaiskouluissa ja monet opinahjot ovat luopuneet niistä kokonaan. Opetushallituksen hallintojohtajan Matti Lahtisen mukaan tämä on osoitus siitä, että lainsäädäntö toimii.
Uusi laki koulujen työrauhakysymyksistä tuli voimaan vuoden 2014 alussa.
– Tavoite oli, että koulut alkaisivat käyttää monipuolisemmin erilaisia ojentamis- ja kurinpitokeinoja. Näyttää siltä, että lainsäädännön tavoite on toteutumassa, Lahtinen kommentoi.
Helsingin Sanomat kertoi tänään, että kasvatuskeskustelu, oppilaiden johdolla käytävä vertaissovittelu ja tukioppilastoiminta ovat korvanneet pulpetissa nököttämisen.
Jäävätkö jälki-istunnot pian kokonaan historiaan?
– Jälki-istunto säilytettiin edelleen lainsäädännössä. Toteuttamistapaan on tullut lisää variaatioita, voidaan tehdä harjoituksia ja tehtäviä. Monet koulut ovat kuitenkin luopuneet kokonaan jälki-istunnosta, mutta sitä voidaan edelleen käyttää.
Häpeärangaistukset pannassa
Moni aikuisikään ehtinyt koululainen muistaa erilaiset nöyryyttäväksi koetut rangaistukset kuten nurkkaan määräämisen. Tämän kaltaisia keinoja ei Lahtisen mukaan nykykouluissa enää nähdä.
– Nurkkaan määräämiset ovat historiaa, mutta luokasta poistaminen on mahdollista, jos oppilas häiritsee opetusta. Häpeärangaistuksia ei saa käyttää, Lahtinen sanoo.
14-vuotias kiukutteleva teini ei ole välttämättä järin vastaanottavainen kasvatuskeskustelulle. Lahtisen mukaan keskusteluja on tärkeää suunnitella, ja ne pitää käydä mahdollisimman nopeasti rikkeen tekemisen jälkeen. Koulupsykologeja ja -kuraattoreja voi myös käyttää apuna.