Itäsuomalaiset ja kaupunkilaiset noudattavat ravitsemussuosituksia parhaiten – tällaisia eroja on eri alueiden välillä

– Kokonaisuutena kaupungit erottuvat tutkimuksessa edukseen. Merkittävimmin erot näkyvät maaseudun ja kaupunkien välillä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuspäällikkö Tommi Härkänen sanoo STT:lle.

Punainen liha maistuu maaseudulla

Harvaan asutuilla alueilla esimerkiksi suolan ja punaisen lihan kulutus oli keskimääräistä suurempaa. Suurissa kaupungeissa kaikki ja naiset myös Kaakkois- ja Keski-Suomessa taas söivät keskimääräistä enemmän kasviksia, hedelmiä ja marjoja. 

Selvimmin alueelliset erot suomalaisten syömisessä näkyvät, kun tarkastellaan yksittäisiä elintarvikeryhmiä.

– Itäisessä ja pohjoisessa Suomessa syödään eniten kalaa, ja ruisleivän syönti korostuu Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa, Härkänen sanoo.

Kasviksia syödään runsaimmin pääkaupunkiseudulla, Turun seudulla sekä Jyväskylän, Kuopion, Joensuun ja Lappeenrannan rajaamalla alueella. Lihaa kulutetaan eniten Lapissa ja Koillismaalla.

Erilaiset ruokakulttuurit selittävät alueellisia eroja ainakin osin.

– Ruisleipää ja marjoja on perinteisesti syöty paljon Itä-Suomessa. On kuitenkin vaikea sanoa, mikä nykyisissä ruokavalioissa on ruokakulttuurin ja mikä erilaisten ravitsemuskampanjoiden tulosta, THL:n tutkimuspäällikkö Liisa Valsta sanoo.

Sukupuolten välillä eroja

Alueellisten erojen lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin eroja sukupuolten välillä. Ne nousevat tutkimuksessa alueellisia eroja merkittävämmiksi.

Ero siinä, mitä miehet ja naiset syövät, korostuu erityisesti punaisen lihan sekä kasvisten määrissä.

– Punaisen lihan saantisuosituksen (500 grammaa viikossa) tavoitti miehistä noin joka viidennes ja naisista vähän yli puolet. Naiset myös syövät koko maassa enemmän kasviksia, hedelmiä ja marjoja, Valsta sanoo.

Leivän runsas syönti lisää suolan saantia

Lihan ja kasvisten kulutuksen sukupuolieroja selittävät todennäköisesti myös sukupuolittuneet perinteet. Esimerkiksi lihan runsas kulutus on mielletty miehekkääksi.

Sukupuoleen ja maantieteelliseen sijaintiin katsomatta suomalaiset saavat ruoasta liikaa suolaa ja tyydyttynyttä rasvaa. Suomalaisista 95 prosenttia syö päivittäin liikaa suolaa.

Valstan mukaan liiallista suolan saantia selittävät ainakin runsassuolaiset liha- ja kalaruoat sekä leipien korkeat suolapitoisuudet.

Tyydyttynyttä rasvaa syödään yli suositusten koko maassa, mutta reippaimmin rajat ylittyvät länsirannikon miehillä. Siihen voi vaikuttaa muun muassa runsas maitotuotteiden ja lihan kulutus.

– Koko maassa kasvisten kulutus on kuitenkin lisääntynyt sekä miehillä että naisilla, Valsta sanoo.

Ainestoina seurantatutkimukset

Osana Reilu ruokamurros -hanketta tehdyssä tutkimuksessa tarkasteltiin seitsemän suositeltavan ruokavalinnan, kuten ruisleivän, kalan, punaisen lihan ja kasvisten käyttöä Manner-Suomessa.

Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata suositeltavien ruokavalintojen toteutumisen alueellisia eroja aikuisilla 2010-luvulla. Tutkimuksen aineistona käytettiin kansallisia ravitsemuksen seurantatutkimuksia.

Härkäsen ja Valstan lisäksi tutkimusta oli tekemässä kuusi muuta THL:n tutkijaa.