Kotiuttajien kuninkaalta kuultiin säälimätön sivallus – näitä sanoja seurasi merkille pantava muutos: ”Iso juttu”

Kärjen jatkoksi Jymyllä on heittää pitkään aikaan seuran vahvin koiutusosasto.

Jokeripaidassa nähdään uransa tähän kauteen lopettava kaikkien aikojen lyöjäkuningas Roope Korhonen, 45, ja hänen manttelinperijäkseen Hyvinkään Tahkosta hankittu Aapo Hiltunen, 22. Numerolla pelaavista heille tulitukea tarjoavat niin hallitseva Vuoden pesäpalloilija Hannes Pekkinen kuin Aleksanteri ja Samuel Huotarikin.

Ulkopelissä Jymyn ainoa kysymysmerkki liittyy lukkarin tontille. Jos viime kaudelle lautasen ääreen hankittiin Manseen lähteneen Aapo Komulaisen tilalle Miika Keski-Petäjä, nyt lukkarin tehtäviä jakavat Alajärven Ankkureista hankittu Elmeri Iivonen, 22, ja Jymyn junioreista nostettu Pyry Kohonen, 17.

Haimi ei näe mestaruustavoitetta ajatellen riskejä sen suhteen, että nuori lukkarikaksikko on pudotuspelien osalta täysin kokematon.

– Epäilykset voi siirtää sivuun. Ihan varmasti riittää (taso). Molemmilla on ominaisuudet olla sarjan huippulukkareita ja ovat sitä jo nyt.

Kouvolassa "selkeät kuviot"

Kolmanteen kauteensa KPL:n pelinjohtajana lähtevä Petri Tuuva sanoo viime vuonna runkosarjan voittaneen ja siinä eniten tilanteita ja juoksuja tehneen KPLn kaatuneen välierissä Mansea vastaan sisäpelin ongelmiin.

– Kun liian vähän saimme välierissä tilanteita, niin kotiuttajat eivät pystyneet riittävän kovilla prosenteilla kotiuttamaan, että olisimme voittaneet. Kyllä se oli koko sisäpelin juttu. Yksittäistä syytä ei ollut, vaan kärkimiesten pitää olla parempia ja kotiuttajien vähän tehokkaampia.

– Ulkopelin näen olevan jo nyt ihan voittavalla tasolla, mutta sisäpeliä pitää parantaa.

KPL:llä oli talvikaudella loukkaantumishuolia, mutta Tuuva ei ole huolissaan niiden vaikutuksista joukkueen tekemiseen.

– En oikeastaan sitä pelkää. Kolmas vuosi lähtee melkein tällä samalla porukalla. On aika selkeät kuviot, miten lähdetään pelaamaan.

– Omalla tavallaan se oli positiivistakin siinä mielessä, että nuoret pääsivät pelaamaan enemmän kuin mitä oli suunniteltu, mutta ei se tietenkään ikinä missään lajissa hyvä juttu ole,  jos runkomiehet ovat pitkään loukkaantuneita. Onneksi pojat alkavat nyt olla terveitä, niin pääsemme täydellä porukalla sarja-avaukseen.

Pelaajistossa KPL:n ainoa merkittävä muutos viime kauteen on seuraikoni Matti Latvalan, 42, uran päättyminen ja viime vuodet Mansessa pelanneen Elmeri Liedon liittyminen joukkueeseen talvikauden lopulla.

– Hyvä kakkostilannevaihtaja niin kuin Latvalakin oli, ja hänellä on lisäksi vielä vahvat kotiutukset. Siinä mielessä olemme vähän lyöntivoimaisempia tänä vuonna.

Lyöjäkuningas uuden äärellä

KPL:n Patrik Wahlsten (vasemmalla) on opetellut lyömään kumuraa,  lyöntiä, jolla muun muassa Roope Korhonen on tehnyt syksyn ratkaisupelien kotiutustilanteissa tuhojaan.Antti Haapasalo & SuperJymy

Kotiuttamista silmällä pitäen Tuuva kertoo lisäksi joukkueen ykköstykin Patrik Wahlstenin talvikauden aikana tekemästä merkittävästä muutoksesta.

– Hän on käynyt lyömään kumuraa, niin se on iso juttu tähän kotiutuspuoleen vielä lisäksi.

Kahdella viime kaudella runkosarjan lyöjäkuninkuuden nimiinsä vienyt Wahlsten on tullut tunnetuksi erittäin väkevänä vaakamailalyöjänä, joka pitää vastustajien ulkokentät varpaillaan eri puolille kenttää suuntautuvilla pommeillaan.

Vaakamailalyöntien heikkous kumuraan, eli polttolinjan ja koppareiden väliin painuvaan yläkierteiseen lyöntiin, verrattuna on se, että kun pallot eivät syksyn kylmetessä enää liiku yhtä kovaa kuin kesällä, vaakamailalyönneillä on ratkaisupeleissä yhä vaikeampi lyödä palloa saumoista, luukuista tai rajoista läpi.

Muista tämän hetken kärkikotiuttajista kumura on kuulunut lyöntivalikoimaan jo pitkään niin Jymyn Korhosella kuin Mansen Perttu Ruuskalla ja Jukka-Pekka Vainionpäälläkin.

Wahlsten lienee saanut sytykettä kumuran – tai kupperin, kuten jotkut sanovat – opetteluun viime kesänä, kun oma esikuva Korhonen sivalsi häntä runkosarjan loppukierrosten kohtaamisen yhteydessä.

– Wahlsten on ollut hyvässä lyönnissä – viimeiset kaksi viikkoa itse asiassa vähän huonommassa, jos ihan rehellisiä ollaan. Hän lyö pelkkää vaakamailaa, niin jos siihen saadaan lääkkeet keksittyä, kun ei kupperia löydy, niin voi sitten mennä (syksyn pudotuspeleissä) hankalaksi, Korhonen sanoi 5. elokuuta pelatun runkosarjakohtaamisen alla MTV Urheilulle.

Artikkeli jatkuu taulukon jälkeen.

Miesten Superpesiksen kärkikotiuttajien kotiutusprosentit runkosarjassa sekä välierissä ja finaaleissa vuosina 2020–2025:

Ensi syksynä KPL kaipaa Wahlsteniltakin tehoja, kun seura yrittää taas kerran katkaista ikuisuudelta tuntuvan kuivan kautensa ja voittaa ensimmäisen Suomen mestaruutensa sitten vuoden 1976.

Vuodesta 1987 lähtien, kun miesten pääsarjassa on pelattu nykymuotoiset pudotuspelit, KPL on voittanut runkosarjan kolmesti ja lähtenyt kolmesti pudotuspeleihin runkosarjan tai jatkosarjan kakkossijalta. 

50 vuotta sitten tulleen edellisen SM-kullan jälkeen KPL on saavuttanut viisi hopeaa ja neljä pronssia. Lajipiireissä seuralle on jo pidempään irvailtu ikuisena syksyn epäonnistujana.

Tuuvan mukaan historiaa ei nykymiehistössä koeta painolastina, vaikka asiasta joukkueen kesken keskustellaankin.

– No kyllähän siitä (pitkästä kuivasta kaudesta) jutellaan, mutta enemmän hymyissä suin. Tämä on kumminkin omasta tekemisestä kiinni. Kaikki tietävät, että meillä on hyvä joukkue ja hyvät mahdollisuudet.

– Kunhan syksyllä kaikki ydinmiehet ovat huippukunnossa ja pelavat huippupeliä, tässä on niin pienet tasoerot, että silloin meillä on erittäin hyvä mahdollisuus tähän tavoitteeseen ja haaveeseen, että saisimme sen mestaruuden.