Professori tyrmää mielikuvan suomalaisten lihansyönnistä: "Osoittaa ihmisten historian tuntemattomuutta"

Fogelholm sanoo suurimmaksi osaksi energiansaannin koostuneen ennen vanhaan ruisleivästä ja perunasta. Hänen mukaansa esimerkiksi pientilallisetkaan eivät syöneet lihaa kovinkaan usein.

– Niillä saattoi olla yksi tai kaksi kantturaa navetassa, mutta eihän niitä kannattanut teurastaa, koska ne toivat maitoa, Fogelholm kertoo.

Lue myös: Miten kävi leikkeleiden suosion? Kaupat vastaavat

"Vaurauteen liittyvä tunnuspiirre"

Fogelholmin mukaan lihan kulutus lisääntyy, kun maan tulotaso nousee. Tämä ilmiö toteutui Suomessa 1950-luvulla, ja se näkyy nykyään esimerkiksi Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja Etelä-Amerikassa.

– Näin käy kaikkialla. Se on vaurauteen liittyvä tunnuspiirre, josta tulee myös identiteetin lähde.

Lue myös: THL: Punaisen lihan syöminen yhteydessä lihavuuteen

Lihan syöntiä halutaan rajoittaa kahdesta syystä

Ravitsemussuositusten mukaan aikuisen tulisi syödä punaista lihaa maksimissaan 350 grammaa viikossa. Tätä perustellaan sekä terveyteen että ilmastoon liittyvillä syillä.

Terveysnäkökulmasta lihansyönti lisää riskiä sairastua muun muassa paksusuolen syöpään ja tyypin 2 diabetekseen. Ilmastonäkökulma lihan kulutuksessa on ollut tiedossa jo pitkään, mutta siitä mainittiin ensimmäistä kertaa edellisissä ravitsemussuosituksissa. Lihateollisuuden tiedetään aiheuttavan merkittäviä hiilidioksidipäästöjä.

Lue myös: Prosessoitu ruoka ja lisäaineet pilaavat terveyden – vai pilaavatko? Yleiset ruokamyytit syynissä

Mitä myyttejä ja väärinkäsityksiä ravitsemukseen ja ruokaan liittyy? Katso Tiedekulman ja MTV Uutisten Hyvä paha ruoka -tapahtuman koko keskustelu MTV Katsomosta.

Katso myös: Voiko lihaa syödä ilman terveyshaittoja?

10:48Huomenta Suomessa vieraana Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm ja Sydänliiton pääsihteeri Marjaana Lahti-Koski.