Makuja-sivujen kansikuva
Makuja

Professori tyrmää mielikuvan suomalaisten lihansyönnistä: "Osoittaa ihmisten historian tuntemattomuutta"

Mikael Fogelholm
Ravitsemussuosituksissa kannustetaan lihansyönnin vähentämiseen. Kuvassa professori Mikael Fogelholm.MTV/Shutterstock
Julkaistu 02.05.2025 06:31

Wenla Wallin

wenla.wallin@mtv.fi

Uudet ravitsemussuositukset herättivät keskustelua muun muassa siksi, koska lihan kulutusta suositeltiin vähentämään. Moni piti linjausta turhana, sillä olemmehan Suomessa aina syöneet lihaa. Vai onko asia sittenkään näin?

Elintarviketieteiden tohtori Mikael Fogelholmin mukaan ajatus siitä, että lihaa on Suomessa aina syöty, ei täysin pidä paikkaansa.

– Se osoittaa ihmisten historian tuntemattomuutta. Kun lähdetään sata vuotta ajassa taaksepäin, eliittiä lukuun ottamatta liha on ollut juhlaruokaa, Fogelholm kertoi Tiedekulman ja MTV Uutisten Hyvä paha ruoka -tapahtumassa.

Lue myös: Naudan jauheliha katoaa kaupoista – kulutus yllätti koko alan

Tiedekulman ja MTV Uutisten järjestämässä Hyvä paha ruoka -tapahtumassa käsiteltiin tutkittua tietoa ruoasta. Ravitsemukseen ja ruokaan liittyviä väärinkäsityksiä sekä myyttejä olivat murtamassa professorit Mikael Fogelholm ja Marina Heinonen sekä yliopistonlehtori Tiina Jääskeläinen Helsingin yliopistosta.

Fogelholm sanoo suurimmaksi osaksi energiansaannin koostuneen ennen vanhaan ruisleivästä ja perunasta. Hänen mukaansa esimerkiksi pientilallisetkaan eivät syöneet lihaa kovinkaan usein.

– Niillä saattoi olla yksi tai kaksi kantturaa navetassa, mutta eihän niitä kannattanut teurastaa, koska ne toivat maitoa, Fogelholm kertoo.

Tältä näyttää 500 grammaa versus 800 grammaa hedelmiä ja vihanneksia päivässä. Juttu jatkuu videon alla.

0:31imgSyötkö näin paljon kasviksia päivässä?

Lue myös: Miten kävi leikkeleiden suosion? Kaupat vastaavat

"Vaurauteen liittyvä tunnuspiirre"

Fogelholmin mukaan lihan kulutus lisääntyy, kun maan tulotaso nousee. Tämä ilmiö toteutui Suomessa 1950-luvulla, ja se näkyy nykyään esimerkiksi Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja Etelä-Amerikassa.

– Näin käy kaikkialla. Se on vaurauteen liittyvä tunnuspiirre, josta tulee myös identiteetin lähde.

Lue myös: THL: Punaisen lihan syöminen yhteydessä lihavuuteen

Lihan syöntiä halutaan rajoittaa kahdesta syystä

Ravitsemussuositusten mukaan aikuisen tulisi syödä punaista lihaa maksimissaan 350 grammaa viikossa. Tätä perustellaan sekä terveyteen että ilmastoon liittyvillä syillä.

Terveysnäkökulmasta lihansyönti lisää riskiä sairastua muun muassa paksusuolen syöpään ja tyypin 2 diabetekseen. Ilmastonäkökulma lihan kulutuksessa on ollut tiedossa jo pitkään, mutta siitä mainittiin ensimmäistä kertaa edellisissä ravitsemussuosituksissa. Lihateollisuuden tiedetään aiheuttavan merkittäviä hiilidioksidipäästöjä.

Lue myös: Prosessoitu ruoka ja lisäaineet pilaavat terveyden – vai pilaavatko? Yleiset ruokamyytit syynissä

Mitä myyttejä ja väärinkäsityksiä ravitsemukseen ja ruokaan liittyy? Katso Tiedekulman ja MTV Uutisten Hyvä paha ruoka -tapahtuman koko keskustelu MTV Katsomosta.

Tuoreimmat aiheesta

Liha