Kooltaan hyvin pieni tutkimus voisi auttaa selittämään, miksi "morkkis" iskee heti juhlista poistuessa.
Ihmisellä on usein liiankin oivallinen kyky ajatella, mitä joku muu hänestä ajattelee. Mutta miksi?
Northwesternin yliopiston aivotutkimus valaisi tiedotteessa ikävää tilannetta, jonka moni bilettäjä tunnistaa "morkkikseksi".
– Olemme kaikki olleet samassa tilanteessa: vain hetkiä sen jälkeen, kun lähdet juhlista, aivosi ovat täynnä tunkeilevia ajatuksia siitä, mitä muut sinusta ajattelevat: "Ajattelivatko ne, että puhuin liikaa, loukkasiko vitsini, oliko niillä edes hauskaa?"
Lue myös: Ärsyttääkö yllättävä halaus puolitutulta? Näistä syistä se voi johtua
"Päättelet, mitä hän ajattelee, vaikka et todellisuudessa voi tietää sitä"
Science Advances -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa selviteltiin, miksi ihmiset ovat niin kärkkäitä arvioimaan muiden ajatuksia.
– Käytämme paljon aikaa ajatellessamme, mitä tuo toinen ihminen tuntee ja ajattelee, ja sanoinko jotakin, mikä loukkasi häntä, tutkimusta tehnyt Rodrigo Braga kuvasi.
– Pohjimmiltaan siis asetat itsesi toisen ihmisen mieleen ja päättelet, mitä hän ajattelee, vaikka et todellisuudessa voi tietää sitä.
Tutkimuksessa havainnoitiin muiden ihmisten tunteita ymmärtävän aivojen sosiaaliskognitiivisen verkoston sekä pelkoja ja tunteita prosessoivan mantelitumakkeen yhteistyötä. Mantelitumake on osa niin sanottuja "liskoaivoja".
Liskoaivot esimerkiksi varoittavat vaarasta, ja mantelitumake aktivoituukin pelottavissa tai raivoa aiheuttavissa tilanteissa. Kummassakin aivopuoliskossa mantelitumakkeita on yksi.
Lue myös: Näitkö pelottavaa painajaista? Kyllä kannatti – ne ovatkin hyödyksi
Yhteys aivoalueiden välillä loi tunnemerkityksiä sosiaalisiin kohtaamisiin
Tutkimuksessa analysoitiin toiminnallisia magneettikuvia kuudesta 23–27-vuotiaasta henkilöstä. Korkealatuisissa aivokuvissa kyettiin havainnoimaan sosiaalis-kognitiivisen verkoston toimintaa aivoissa.
Koehenkilöt vastasivat oikeita ja vääriä uskomuksia tai kivuliaita tunnekokemuksia kuvaaviin tehtäviin. Tehtävissä oli muun muassa tarkoitus ajatella, mitä joku muu tilanteessa ajattelisi: miltä esimerkiksi äidistä tuntuisi kuulla, että hänen poikansa on saanut syöpädiagnoosin.
Yhteys aivoalueiden välillä näytti auttavan yhdistämään tunnetason merkitykset sosiaaliseen vuorovaikutukseen.
Lue myös: Suomalaislääkäri varoittaa: Alkoholin nauttiminen pakkasella voi olla vakava terveysriski
Tutkijoiden mukaan vaikuttaisikin siltä, että kykymme "ajatella, mitä muut meistä ajattelevat" syntyy aivoissa koordinoidun toiminnan kautta: mantelitumake oli laajasti yhteydessä muihin aivojen alueisiin, millä voi olla yhteys sosiaaliseen kognitioon. Sosiaalinen kognitio on kyky ajatella asioita muiden kannalta.
– Yliajatteletko sitä, mitä sanoit? Liskoaivosi siellä vain puhuvat uudemmille, edistyneemmille aivoalueillesi, tutkijat totesivat tiedotteessaan.
Erityisesti yhteyttä muualle vaikutti pitävän sosiaalista käyttäytymistä hallinnoiva mantelitumakkeen osio, kertoo Earth.com.
– Kun seuraavan kerran lähdet sosiaalisesta tilanteesta ja pääsi täyttyy tunkeilevista ajatuksista siitä, miten muut näkevät sinut, muista, että siellä ovat vain kehittyneet ihmisaivosi työssä, Earth.comin Sanjana Gajbhiye kirjoittaa.
Tulokset voisivat tulevaisuudessa auttaa kehittämään hoitoja esimerkiksi ahdistuneisuuteen. Mantelitumakkeen yliaktiivisuus liittyy sekä ahdistukseen että masennukseen.
Aiemmin myös toinen tutkimus on selvittänyt, että ahdistuneisuus alkoholin juomisen jälkeen ei ole pelkkää morkkista.
Lue myös:
Ovatko ihmiset rehellisempiä humalassa? Tässä totuus "kännitunnustuksista"
Jos mokaat pikkujouluissa, toimi näin
Kuinka pitkään krapula kestää? Jos joi eilen, milloin voi ajaa autoa? Ylilääkäri vastaa yleisiin kysymyksiin alkoholista
Katso myös: Onko darraan ihmelääkettä? Lääkäri arvioi krapulan hoitokeinot
9:33
Lähteet: Science Advances, Northwestern University, Neuroscience news, Duodecim-lehti, Earth.com