Tutkijat selvittivät, miten todennäköisimmin voitat kivi, paperi, sakset -pelin

Lue myös: Kaikki ihmiset eivät kykene kuvittelemaan ääniä: "Musiikkikaan ei voi jäädä soimaan heidän päähänsä"

Kivi-vaihtoehto suosituin

Hyperskannauksen avulla tutkijat kykenivät tallentamaan kahden ihmisen aivotoimintaa yhtä aikaa heidän ollessaan vuorovaikutuksessa keskenään.

Tutkijoita kiinnosti osallistujien päätöksenteko kilpailun aikana. KPS-pelissä ennakoimattomuus voi antaa kilpailuedun.

Kivi voittaa sakset. paperi voittaa kiven ja saksilla voittaa paperin.Shutterstock

Tutkijat seurasivat pelaajaparien aivosignaaleja samanaikaisesti heidän pelatessaan tietokoneella 480 kierrosta KPS-peliä. Kaikkien osallistujien yhteensä 15 000 kierroksen perusteella havaittiin, että pelaajat eivät olleet hyviä arvaamattomuudessa tehdessään päätöstä siitä, mitä vaihtoehtoa pelata seuraavaksi. 

Vaikka satunnaisuus olisi pelissä paras strategia, useimmat ihmiset pelasivat liikaa yhtä vaihtoehtoa. Yli puolet pelaajista suosi kiveä, seuraavaksi eniten suosittiin paperia ja vähiten saksia.

Lisäksi ihmiset pyrkivät välttämään valintojen toistamista – he valitsivat eri vaihtoehdon seuraavalla kierroksella useammin kuin sattuman piikkiin voisi odottaa.

Lue myös: Kumpi lähtee jatkoille, kumpi kotiin sairastuvalle? Marja Hintikka ja Ile Uusivuori ratkoivat kiperän tilanteen suorassa lähetyksessä

Tutkijat seurasivat aivojen päätöksentekoa

Tutkijat kertovat pystyneensä ennustamaan pelaajan päätöksen siitä, valitseeko tämä kiven, paperin vai sakset, heidän aivodatastaan jo ennen kuin he olivat antaneet vastauksensa. 

– Tämä tarkoittaa, että pystyimme seuraamaan aivojen päätöksentekoa reaaliajassa, tutkijat kirjoittavat.

Tutkijat löysivät mittausmenetelmillään aivoista tietoa niin tulevasta päätöksestä kuin siitäkin, mitä edellisessä pelissä tapahtui.

– Aivoilla oli tietoa sekä pelaajan että vastustajan aiemmasta reaktiosta tämän päätöksentekovaiheen aikana. Tämä osoittaa, että tehdessämme päätöksiä käytämme tietoa siitä, mitä tapahtui aiemmin, päättääksemme, mitä tehdä seuraavaksi: "Hän pelasi kiviä viimeksi, joten mikä on minun siirtoni?"

On tärkeää huomata, että yritettäessä olla arvaamaton ei tutkijoiden mukaan kuitenkaan ole hyödyllistä luottaa aiempiin tuloksiin. Vain pelin hävinneiden aivoilla oli tietoa edellisestä pelistä – voittajien aivoilla ei. Tämä tarkoittaa, että liiallinen luottaminen aiempiin tuloksiin todella haittaa strategiaa.

Lue myös: Tutkimus selvitti suhdekaavan, joka enteilee pettämistä

Miksi tällä on merkitystä?

Tutkijoiden mukaan tutkimustulokset korostavat sitä, että aivomme eivät ole tietokoneita: emme voi olla yrittämättä ennustaa, mitä seuraavaksi tapahtuu, ja luotamme menneisiin tuloksiin vaikuttaaksemme tuleviin päätöksiimme, vaikka se saattaisi olla haitallista.

Nyt tutkittiin yksinkertaista lastenpeliä, mutta jatkossa voidaan tutkia muutakin.

– Kivi, paperi, sakset on tietysti yksi yksinkertaisimmista peleistä, joita pystyimme käyttämään – se oli hyvä lähtökohta tälle tutkimukselle. Seuraava askel olisi siirtää työmme kilpailuympäristöihin, joissa on strategisempaa seurata aiempia päätöksiä.

Aivomme ovat tutkijoiden mukaan huonoja olemaan arvaamattomia. 

– Tämä on hyvä asia useimmissa sosiaalisissa yhteyksissä ja voisi auttaa meitä yhteistyön aikana. Kilpailun aikana tämä voi kuitenkin haitata meitä.

Mikä siis on tutkimuksen oppi?

– Hyvä oppi tästä on, että ihmisillä, jotka lopettavat menneiden ylianalysoinnin, voi olla paremmat mahdollisuudet voittaa tulevaisuudessa.

KPS-strategiaa on tutkittu ennenkin. Vuonna 2014 julkaistussa kiinalaistutkimuksessa havaittiin, että pelissä voittoisilla oli tapana pysytellä voittavassa metodissaan, eli he valitsivat seuraavallakin kerralla kiven, jos voittivat sillä. Häviäjät puolestaan vaihtoivat toimintamalliiaan kierros toisensa perään, ja usein seuraamalla kivi, paperi, sakset -järjestystä. Hävitessään kivellä he siis kokeilivat seuraavaksi paperia.

Lue myös: Vuoden 2025 parhaat lautapelit on nyt valittu

Katso myös: Jatkuva informaatiotulva voi tuhota aivot

9:37Itä-Suomen yliopiston professori Nina Sajaniemi sekä Työterveyslaitoksen tutkimuspäällikkö Virpi Kalakoski keskustelivat Huomenta Suomessa siitä, miksi aivoergonomia on niin tärkeää ja miten voisimme suojella aivojamme informaatiotulvalta.

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!

Lähteet: The Conversation, Social Cognitive and Affective Neuroscience

• Eilen11:45
  Autot

  Autoilija, toimitko näin hiihtolomareissulla? Loppuviikko voi yllättää ikävästi
• pe11:22
  Sää

  Pekka Pouta: Ensimmäisestä talvilomaviikosta tulossa hyytävä – katso 102 paikkakunnan sää!
• pe07:42
  Liikenne

  Nämä tiet jonoutuvat iltapäivällä – kansa suuntaa hiihtolomille
• to06:52
  Mitä ihmettä?

  Emilia osti kirpputorilta yllätyspussin ja järkyttyi sisällöstä: "Se oli roskaa"
• ke19:53
  Matkailu

  Suomalaiset saivat viime vuonna konsuliapua maailmalla näissä tilanteissa
• Lataa lisää