"Isä halusi pelastaa Venäjän politiikalta" – lapset määrättiin palautettavaksi Suomesta

Mies toi lapset Suomeen ilman lasten äidin suostumusta. EIT kertoo selosteessaan, että lasten isä ja äiti olivat asuneet erillään jo vuosien ajan ja lapset asuivat pääsääntöisesti äidin luona. Äiti on Suomessa vaatinut oikeusteitse lasten palauttamista hänelle vedoten Haagin kansainväliseen lapsikaappaussopimukseen.

Viime vuonna Helsingin hovioikeus hylkäsi äidin vaatimuksen. Hovioikeuden mukaan oli olemassa vaara sille, että lapset altistuisivat kotimaassaan henkisille vaurioille. Syynä oli, että Venäjällä lapset olivat koulussa osallistuneet sotilastaitokoulutukseen ja toinen lapsista kävi niin sanottua kadettiluokkaa.

Syyskuussa 2023 KKO kumosi Helsingin hovioikeuden päätöksen ja määräsi lapset palautettavaksi Venäjälle äitinsä luokse. Molemmat lapset vastustivat palauttamistaan ja vanhempi lapsi kykeni KKO:n mukaan muodostamaan ikänsä vuoksi asiasta itsenäisen kannan. Korkein oikeus antoi painoa sille, että lasten suku oli muuten Venäjällä ja arvioi, että lasten kokonaisetu puhui palauttamisen puolesta.

Isä vaati pian ratkaisun antamisen jälkeen ylimääräistä muutoksenhakua KKO:lta, mutta KKO hylkäsi hakemuksen.

KKO pitäytyi kannassaan

Maahanmuuttovirasto tarjosi pari kuukautta myöhemmin asetelmaan lisämuuttujan. Se myönsi joulukuussa 2023 isälle ja lapsille turvapaikan. Myönteinen turvapaikkapäätös tarkoittaa, että isää ja lapsia suojaa lähtökohtaisesti Yhdistyneiden kansakuntien pakolaissopimus.

Isä vaati turvapaikkapäätöksen jälkeen KKO:ta arvioimaan aiempaa ratkaisuaan uudemman kerran, koska turvapaikkapäätös oli hänestä oleellisesti muuttanut olosuhteita. Miehen mukaan äiti ei tosiasiassa päätä lasten kasvatuksesta vaan he osallistuvat koulutukseen, jonka tarkoituksena on aivopesu.

KKO suostui käsittelemään miehen hakemuksen osittain uudelleen turvapaikkapäätöksen vuoksi. Uusi käsittelykierros ei kuitenkaan tuottanut miehen toivomaa tulosta.

Tammikuussa tekemässään päätöksessä KKO katsoi, että kynnys muuttaa jo aiemmin annettua päätöstä on korkea. Lasten turvapaikkapäätökset ovat KKO:n mukaan pohjimmiltaan seurausta isän saamasta turvapaikasta eikä Maahanmuuttovirasto ollut arvioinut isän väitteitä lasten mahdollisesta aivopesusta. KKO ei purkanut aiempaa päätöstään. Asianajaja Nevalan mukaan ulosottoviranomaiset olivat jo KKO:n päätöksen myötä palauttamassa lapsia Venäjälle.

Harva tapaus etenee EIT:ssä

Mies valitti KKO:n ratkaisusta vielä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. EIT pyytää osapuolilta vastausta muun muassa siihen, rikkoiko KKO:n päätös hakijoiden oikeutta perhe-elämään ja oliko Suomen oikeuden päätös reilu. EIT on antanut täytäntöönpanokiellon KKO:n päätökselle oman käsittelynsä ajaksi.

– Hän on ilmeisen huolissaan, kun kaikki oikeustoimikeinot on käytetty, sanoo miehen asianajaja Nevala.

Suomen hallituksen puolesta vastineen EIT:lle toimittaa ulkoministeriön ihmisoikeustuomioistuin- ja sopimusasioiden yksikkö. Yksikössä työskentelevä lainsäädäntöneuvos Päivi Rotola-Pukkila kertoo STT:lle, että hallituksen vastineen määräaika on lokakuun 23. päivä. Ministeriö ei kommentoi sisältöä asian ollessa kesken.

EIT voi Rotola-Pukkilan mukaan jättää valituksen tutkimatta vielä senkin jälkeen, kun vastineet on toimitettu. Vastinepyyntö tarkoittaa kuitenkin hänen mukaansa sitä, että valitus on mennyt ihmisoikeustuomioistuimen ensimmäisen seulan läpi.

– Valitukset voidaan EIT:ssä jättää tutkimatta jo heti alkuvaiheessa, ja suurin osa jää siihen kategoriaan, Rotola-Pukkila sanoo.

Hänen mukaansa Suomelle lähetetään EIT:stä vuosittain vain muutama valitus vastinetta varten. EIT:n vuositilaston mukaan ihmisoikeustuomioistuimeen saapui viime vuonna kaikkiaan 91 valitusta Suomesta ja tuomioistuin antoi Suomea koskevan ratkaisun kahdessa tapauksessa.

Lue myös: Lähteet: Ukrainalaisjoukot "vetäytyneet kaoottisesti – kriittinen tilanne"

Moskovassa räjähtänyt auto – Ministeriö: Syynä tuntematon esine

Venäjän hävittäjä ammuttu alas, Ukraina väittää: Videot näyttävät osuman ja syöksyn

Ulkoministeri Valtonen haluaa mullistaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan päätöksenteon: "Puhuttiin aika suoraan"