Eläintenhoitaja halusi pitää hoitoonsa saamansa koiran niin paljon, että vaihtoi sille toisen koiran sirun.
Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi koiran kuoleman lavastaneen naisen kavalluksesta.
Rikos tapahtui marraskuun 2021 ja elokuun 2022 välillä. Asian taustalla oli tapahtumankulku, jossa kaupungin eläinlääkäri oli joulukuussa 2020 määrännyt Pimu-nimisen koiran omistajuuden siirrettäväksi eläinsuojeluyhdistykselle. Pimu sijoitettiin eräälle eläintenhoitajalle.
Koiransa menettänyt nainen ei ollut jäänyt tuleen makaamaan, vaan alkoi vaatia koiraansa takaisin oikeusteitse. Kesäkuussa 2021 korkein hallinto-oikeus määräsi Pimun sijoitettavaksi väliaikaisesti naisen äidille hoitoon, mitä ei tiettävästi tapahtunut. Myöhemmin samana vuonna korkein hallinto-oikeus määräsi eläinlääkärin päätöksen omistajuuden siirtämisestä kumottavaksi. Sen mukaan päätös oli väärä.
Koiran omistaja oli heti seuraavana päivänä lähettänyt ratkaisun tiedoksi eläinsuojeluyhdistykselle ja eläintenhoitajalle, jolle se oli sijoitettu, pyytäen koiraa kotiin. Nainen ei tiettävästi saanut useista yhteydenotoistaan huolimatta asiassa vastausta.
Eläintensuojeluyhdistys oli helmikuussa 2022 laittanut vireille purkuhakemuksen korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä. Korkein hallinto-oikeus oli kieltänyt päätöksen täytäntöönpanon, mutta lopulta jättänyt purkuhakemuksen tutkimatta kesäkuussa 2022.
Lue myös: Siiri-koira katosi tuntemattoman naisen matkaan – seurasi erikoinen jäljitysoperaatio
Vaihtoi koirien sirut ja tuhkasi kuolleen koiran Pimuna
Samalla koiran sijoituskodin omistaja ryhtyi omiin toimiin koiran pitämiseksi itsellään. Hänelle oli tullut toinen koira vuoden 2022 alussa. Viimeistään kesällä 2022 nainen oli vaihtanut Pimu-koiran tunnistussirun tälle Lyyli-nimiselle koiralle ja Lyylin sirun taas Pimulle.
Sirujen vaihtamisen jälkeen eläintenhoitaja oli ilmoittanut Pimu-koiran kadonneeksi, vienyt Pimun tunnistussirulla varustetun Lyylin kuolleena eläinlääkärin vastaanotolle elokuussa 2022, toimittanut sen tuhkattavaksi ja ilmoittanut eläinsuojeluyhdistykselle Pimu-koiran kuolleen. Sirun vaihtamisen ansiosta hän oli saanut asiasta eläinlääkärin todistuksen koiran kuolemasta.
Nainen toisin sanoin lavasti Pimu-koiran kuoleman, jotta voisi pitää sen itsellään.
Nainen oli kiistänyt anastaneensa Pimu-koiran, mutta myönsi muuten teon. Hän kertoi halunneensa suojella koiraa sille tapahtuneen kaltoinkohtelun jälkeen ja Pimun tulleen hänelle hyvin tärkeäksi sijoituksen aikana.

Koiran henkilöllisyys varmistettiin DNA:lla
Koiran oikea omistaja sai suru-uutisen tietoonsa, mutta kertoi myöhemmin saaneensa ystäviensä kautta kuulla, että Pimu onkin yhä elossa ja eläintenhoitajan luona. Koiran oikea omistaja oli elokuussa 2022 päättänyt puolisonsa kanssa mennä hakemaan Pimu-koiraa takaisin.
Kaksikko oli tunkeutunut aidatulle takapihalle lukitsemattomasta pihaportista tarkoituksena hakea pihalta toisen henkilön omistama koira. Puoliso kertoi oikeudessa, että he olivat pitkään odottaneen huoneiston lähistöllä eläintenhoitajan poistumista, mutta lopulta päättäneet hakea koiran itse pihalta.
Pihalla pariskunnalle oli tullut kovaääninen kohtaaminen eläinhoitajan kanssa, joka oli halunnut estää koiran viemisen. Koiran omistaja oli kuitenkin onnistunut saamaan Pimu-koiran luokseen kutsumalla, ottanut koiran syliinsä ja poistanut paikalta.
Koiran kavaltanut eläintenhoitaja ei ollut tässäkään vaiheessa luovuttanut, vaan oli ilmoittanut poliisille sähköpostitse Pimu-koiran kuolleen ja naisen ottaneen mukaansa eläintenhoitajan toisen koiran.
Koiralle oli kuitenkin teetetty DNA-testi, koska koiran sirulukijalla havaitut tunnistetiedot eivät vastanneet oikeaa koiraa. Näin saatiin varmuus siitä, että koirien sirut olikin salaa vaihdettu.

Lue myös: Sekarotuisten koirien geenitestien suosio kasvussa – arvaisitko näiden koirien rodut?
Oikeus: Koirakavallusta jatkettiin sitkeästi
Vuonna 2020 alkanut tapahtumankulku sai viimein vähintään välitilinpäätöksen syyskuussa 2026, kun Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus langetti asiassa tuomionsa.
Oikeudessa katsottiin, että eläintenhoitajan oli viimeistään marraskuussa 2021 täytynyt pitää todennäköisenä, että juridisesti koira oli sen oikean omistajan, eikä eläinsuojeluyhdistyksen. Hänen katsottiin tästä lähtien syyllistyneen kavallukseen pitämällä koiran hallussaan. Oikeus kuitenkin kiinnitti huomiota myös siihen, että eläintensuojeluyhdistys oli vastustanut koiran luovuttamista ja pyrkinyt vastustamaan palauttamista erilaisin oikeusprosessein. Tämä vähensi oikeudesta teon moitittavuutta, mutta eläintenhoitajan teon pitkäaikaisuus ja tämän sitkeät toimet koiran pitämisessä itsellään edellyttivät tuntuvaa päiväsakkoa.
Koiran kuoleman lavastanut 1970-luvulla syntynyt nainen tuomittiin kavalluksesta 80 päiväsakon rangaistukseen, joka hänen tuloillaan tarkoitti lähes 2900 euron seuraamusta. Lisäksi maksettavaksi tuli runsaasti oikeudenkäyntikuluja.
Sekarotuisen Pimun rahalliseksi arvoksi arvioitiin joitain satoja euroja.
Eläintenhoitajaa oli syytetty myös todistusaineiston vääristelemisestä, petoksesta ja lievästä pahoinpitelystä. Nämä syytteet hylättiin. Pahoinpitelyssä oli kyse siitä, että nainen oli huitonut koiraa hakevaa pariskuntaa kohti pienellä muovisella kastelukannulla. Oikeus katsoi kyseessä olleen naisen erehdys siitä, että yllättävässä tapahtumassa olisi ollut kyse häntä ja hänen lastansa uhkaavasta tilanteessa, jossa oli oikeutettua ryhtyä hätävarjeluun.
Lue myös: Miehen koira varastettiin hänen piipahtaessaan kaupassa – oli pian myynnissä netissä
Myös koiran oikea omistaja joutui syytteeseen
Syytteeseen joutui myös koiran 1980-luvulla syntynyt omistaja ja koiran noutamisessa auttanut 1990-luvulla syntynyt mies. Heitä syytettiin kotirauhan rikkomisesta ja omankädenoikeudesta
Syytteet kuitenkin hylättiin. Naisen katsottiin pyrkineen selvittämään koira-asiaa asianmukaisesti oikeudellisin ja viranomaiskeinoin sekä viestimällä eläinsuojeluyhdistykselle ja eläinhoitajalle tuloksetta. Oikeus päätyi pitämään koiran omin luvin hakemista laissa sallittuna itseapuna.
– Käräjäoikeus pitää varsin todennäköisenä, että eläinlääkärin laatiman Pimu-koiraa koskevan kuolintodistuksen takia saatavilla ei olisi ollut riittävää ja oikea-aikaista viranomaisapua. Kun otetaan vielä huomioon, että koiran omistajuuden selvittäminen on edellyttänyt [eläintenhoitajan] suorittaman sirun vaihtamisen takia DNA-testausta, on selvää, että [eläintenhoitajan] asiassa suorittama oikeudenloukkaus on ollut ilmeinen ja tilanteessa toimimatta jättämisen todennäköisenä uhkana on ollut lopullinen oikeudenmenetys, käräjäoikeus perusteli.
Koska koiran noutamisessa ei käytetty henkilöön tai toisen omaisuuteen kohdistuvia voimakeinoja, pidettiin toimintaa kokonaisuutena arvostellen puolustettavana.
Tuomio ei ole lainvoimainen, vaan siitä on mahdollista valittaa hovioikeuteen.

