Vesi on noussut Lähi-idän kiristyneessä tilanteessa uudeksi pelotteeksi energian rinnalle.
Iran uhkasi iskeä Persianlahden alueen vesijärjestelmiin ja erityisesti suolanpoistolaitoksiin, jos Yhdysvaltojen uhkaamat iskut Iranin energialaitoksiin toteutuvat. Aihe nousi esiin MTV:n Viiden jälkeen -ohjelmassa.
Persianlahden maissa on yli 400 suolanpoistolaitosta, ja monissa maissa juomavesi on niistä lähes täysin riippuvaista. Esimerkiksi Qatarissa 99 prosenttia juomavedestä tulee suolanpoistosta. Häiriö vedensaannissa voisi tehdä kaupungeista nopeasti elinkelvottomia.
Aalto-yliopiston vesivarojen hallinnan professori Marko Keskinen sanoo, että uhkailu vesihuollolla kertoo veden poikkeuksellisesta merkityksestä alueella. Iskut vesijärjestelmiin vaikuttaisivat yhteiskunnan toimintaan nopeasti.
– Erittäin nopeasti, koska erityisesti Persialahden arabimaat on rakennettu hiekalle ihan konkreettisesti. Puhutaan hyvin vesiniukoista alueista. Noilla alueilla ei pystyttäisi elämään ilman suolanpoistolaitoksia, sanoo Keskinen.
Sopimukset kieltävät iskut elintärkeään infrastruktuuriin
Keskisen mukaan kansainvälinen oikeus on vesihuollon suhteen selvä, koska Geneven sopimusten lisäpöytäkirjat kieltävät hyökkäykset siviilien elintärkeään infrastruktuuriin, kuten juomavesijärjestelmiin ja patoihin. Hänen mukaansa viime vuosina on silti nähty huolestuttavaa kehitystä, jossa myös vesi-infrastruktuurista on tullut vallankäytön väline.
– Kansainvälinen oikeus on ihan selkeä siinä, että vesi tai vesinfrastruktuuri ei tule olla sodankäynnin väline. Tämä on ehdottomasti väärä trendi, Keskinen sanoo.
Keskinen arvioi, että Iranin uhkaus on retoriikkaa, mutta silti operatiivisesti uskottava. Hänen mukaansa suolanpoistolaitokset ovat haavoittuvia myös epäsuorasti, esimerkiksi meriveden saastuminen suuren öljyonnettomuuden seurauksena voisi vaikeuttaa puhdistusta.
Keskinen näkee ratkaisuksi sen, että vesi nostetaan osaksi diplomaattisia neuvotteluja ja uhkailusta siviilien perustarpeisiin luovutaan.