Tuotantovuosi: 2008. Ohjaus: Louis Leterrier. Jakelu: Universal. Kuva: Anamorfinen Widescreen 2.35:1. Ääni: Dolby Digital 5.1. Kesto: 1h 48min.
1960-luvulla syntynyt Hulk on nähty paitsi sarjakuvissa, myös animaatiosarjoissa, videopeleissä, vuoden 1977 TV-sarjassa sekä lopulta myös valkokankaalla Ang Leen vuoden 2003 elokuvassa Hulk. Kun Leen näkemys Hulkin tarinasta osoittautui monelle pettymykseksi - joskin itse muistelen pitäneeni siitä - katsoivat elokuvapamput parhaaksi käynnistää sarja uudelleen. Ohjaajaksi valittiin ranskalainen Louis Leterrier (The Transporter, Danny the Dog), joka suostui kuultuaan, ettei studio haluaisi miehen matkivan Ang Leen tyyliä. Päärooliin hän sai aluksi projektiin skeptisesti suhtautuneen Edward Nortonin, joka kirjoitti elokuvaan mukaan tultuaan sen käsikirjoituksen uusiksi.
Lopputulos on viihdyttävä, joskin melko ennalta-arvattava Hulk-tarina. Hulk otti yhteen armeijan kanssa edellisessä elokuvassa, ja sama meininki jatkuu myös tässä elokuvassa. William Hurtin esittämä kenraali Ross jahtaa tiedemies Bruce Banneria, joka pieleen menneen laboratoriokokeensa seurauksena muuttuu kiihtyessään kolmimetriseksi, voittamattomaksi Hulkiksi, johon aseet eivät pahemmin tehoa. Hulkin syntytarina käydään elokuvassa nopeasti läpi alkukrediittien aikana. Kun kenraali Ross katsoo itsestään aseen tehneen Bannerin olevan armeijan omaisuutta, mies itse puolestaan etsii kuumeisesti parannuskeinoa vaivaansa, ja joutuu pyytämään apua entiseltä heilaltaan, Liv Tylerin esittämältä Dr. Betty Rossilta.
Liv Tyler on roolissa elokuvan heikoin lenkki. Vaikka hän ei sinänsä ole huono roolissaan, käsikirjoitus ei anna näyttelijän esittää kovin suurta tunneskaalaa, ja hahmo olisi kaivannut jonkinlaista särmää. Tim Roth nähdään kenraali Rossin ykkösmiehenä Bannerin metsästyksessä. Periksiantamaton majuri Emil Blonsky on hyvä hahmo ja vuonna -61 syntynyt Roth pärjää fyysisessä roolissa mainiosti. Norton on tuttuun tapaansa erinomainen ja tekee hahmonsa erikoisen ongelman tarinassa uskottavaksi. Hulk itse on taidokkaasti tietokoneilla toteutettu, ja hyppäys kehityksessä vuoden 2003 versiosta on suuri. Tällä kertaa pienempikokoisen Hulkin naamataulusta voi tunnistaa ihmisversionsa piirteitä. Silti jälki ei ole aivan niin hienoa, että katsoja unohtaisi täysin katsovansa tietokoneilla toteutettua hahmoa.
The Incredible Hulk on viihdyttävä elokuva, jonka draama -ja toimintaosiot ovat hyvässä tasapainossa. Armeijan joukoille kasvot antavien Tim Rothin ja William Hurtin ansiosta jo edellisestä elokuvasta tuttu armeija vs. Hulk -kuvio ei tunnu täysin loppuunkalutulta aiheelta.
Kaksilevyisen julkaisun kaikki ekstrat on kommenttiraitaa myöten tekstitetty suomeksi. Viihdyttävällä kommenttiraidalla puhuvat hyväntuuliset ohjaaja Louis Leterrier ja näytteljiä Tim Roth. Liian synkäksi katsotulla vaihtoehtoisella aloituksella on kestoa 2:25. Poistettuja kohtauksia on 23 kappaletta, joille tulee kestoa peräti 42:36. Nämä katsoo ihan mieluusti läpi. Puolituntisessa, hyvässä The Making of Incredible -videossa nähdään paljon videota kuvauksista. Becoming the Hulk -videossa (9:20) kerrotaan, miten Hulk sai ulkoasunsa ja näemme Edward Nortonia auttamassa efekti-ihmisiä luomaan Hulkin ilmeitä ja liikkeitä. Becoming the Abomination -dokumentissa (10:14) keskitytään toisen CGI-hahmon animointiin.
Anatomy of a Hulk-out (27:49) on hyvä kolmiosainen dokumentti, jonka voi katsoa osissa tai kerralla putkeen. Ensimmäisessä keskitytään Tim Rothiin ja tämän tähdittämään toimintakohtaukseen, toisessa kerrotaan rutkasti räjähteitä sisältävän kohtauksen toteuttamisesta, ja kolmannessa kuullaan, millainen työ kahden tietokoneilla toteutetun hahmon yhteenoton luomisessa on. From Comic Book to Screen (6:30) on joukon vähiten kiinnostava video, jossa nähdään animoitu versio sarjakuvasta, johon yksi elokuvan kohtaus perustui.
Elokuva: ****
Ekstrat: ****
Teksti: Atso Suopanki