Imaamia syytettiin lapsen törkeästä hyväksikäytöstä – lapsen oma kertomus ei riittänyt tuomioon

Helsingin hovioikeus on hylännyt islamilaisen yhteisön hengellistä johtajaa vastaan nostetun syytteen törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Aiemmin käräjäoikeus tuomitsi miehen puolentoista vuoden vankeuteen. Hovioikeus kritisoi poliisin esitutkintaa puutteelliseksi.

Oikeusjutussa oli kyse vuoden 2016 tapahtumista Helsingissä. Eräs perhe oli tuolloin pyytänyt imaamin vierailulle, koska halusivat tämän lukevan Koraania perheen alakouluikäiselle lapselle.

Toiveissa oli, että Koraanin lukeminen jollain tavalla auttaisi alle 10-vuotiasta lasta tämän kohtaamissa haasteissa.

Vierailun aikana mies luki kirjaa lapselle arabiaksi. Lapsi ei ymmärtänyt kieltä. Tämän lisäksi mies teki syyttäjän mukaan lapselle seksuaalista väkivaltaa. Syytteen mukaan mies kosketteli lasta muun muassa alushousujen alta, sukupuolielimen kohdalta.

Lapsen äiti oli tapahtumien aikaan kotona, mutta hänellä ei ollut jatkuvaa näköyhteyttä lapseen ja imaamiin. Hän laittoi väitettyjen tapahtumien aikaan ruokaa, ja kävi olohuoneessa vain välillä.

Lapsi kertoi oma-aloitteisesti

Lapsen oman kertomuksen mukaan imaami oli lopettanut koskettelun aina, kun äiti oli tullut olohuoneeseen. Lapsen mukaan imaami oli käskenyt, ettei hän saisi kertoa asiasta kenellekään.

Hän oli kuitenkin kertonut asiasta vanhemmilleen vielä samana iltana.

Vanhemmat olivat järkyttyneet asiasta, mutta lapsen äiti ei halunnut tehdä asiasta rikosilmoitusta. Lapsen isää asia jäi vaivaamaan, ja hän kertoi lapsen puheista poliisille, tosin vasta pitkän ajan kuluttua.

Kun asiaa lopulta puitiin käräjäoikeudessa, imaami vetosi siihen, ettei lapsi olisi mieleltään terve, ja että hänet olisi tietoisesti pantu puhumaan häntä vastaan.

Lasta yli 45 vuotta vanhempaa miestä syytettiin törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Mies kiisti rikoksen täysin.

Syytteen tueksi oli lähinnä lapsen oma kertomus sekä se, mitä vanhemmat kertoivat lapsen puhuneen.

Imaami puolustautui

Käräjäoikeus piti imaamin kertomuksia sisäisesti ristiriitaisina.

Imaamin mukaan hän oli lukenut Koraania lapselle tämän ollessa selin, kuten asiaan kuuluu. Toisaalta hän kertoi lapsen istuneen hänen edessään, mistä oikeus päätteli hänen olleen kasvotusten lapsen kanssa.

Mies myös väitti, että hän olisi ollut lapsen kanssa huoneessa, josta oli suora näköyhteys keittiöön, missä perheen äiti hääräili.

Lapsen äiti kuitenkin kertoi kaksikon istuneen lukemisen aikaan vierekkäin olohuoneen sohvalla. Näin kertoi myös lapsi. Lapsen äiti kertoi käyneensä katsomassa kaksikkoa silloin tällöin, useampaan kertaan. Hän ei ollut kuitenkaan huomannut mitään epäilyttävää.

Käräjäoikeus päätyi uskomaan asiassa lasta, jonka kertomus oli sen mukaan vakuuttava ja luotettava.

Käräjäoikeus katsoi, että lapsen kertomus oli pysynyt alusta asti olennaisilta osin muuttumattomana, vaikka kuulemisten välillä eräät tekoon liittyvät yksityiskohdat olivatkin muuttuneet.

Käräjäoikeus tuomitsi miehen 1 vuoden ja 6 kuukauden mittaiseen ehdottomaan vankeuteen.

Mies valitti hovioikeuteen.

Hovioikeus käänsi tuomion päälaelleen

Hovioikeus ratkaisi asian tänään. Se päätti kumota käräjäoikeuden tuomion ja hylätä miehelle määrätyn tuomion.

Hovioikeuden mukaan teosta ei ollut tarpeeksi näyttöä. Hovioikeus katsoi, ettei lapsen kertomus yksin riitä.

Hovioikeus myönsi, että imaamin oma kertomus oli monilta osin ristiriidassa tapahtumaolosuhteista esitetyn näytön kanssa. Lapsen kertomuksen tueksi olisi täytynyt kuitenkin esittää myös jotain muuta, välillistä näyttöä.

Teolle ei ollut ulkopuolisia todistajia, ja lapsen kertomukseen liittyi hovioikeuden mukaan joitain epävarmuustekijöitä.

Kertomus muuttui

Lapsi oli jutun varhaisessa vaiheessa kertonut kahdella hieman eriävällä tavalla siitä, millaista imaamin koskettelu oli ollut.

Toisella kertaa lapsi oli kertonut miehen tunkeutuneen hänen sisälleen sormella ja toisella kertaa, että näin ei ollut tapahtunut, vaan että koskettelu oli tapahtunut lähinnä sukupuolielimen päällä. Molemmilla kerroilla lapsi kertoi miehen ensin kosketelleen häntä myös rintojen kohdalta ja housujen päältä.

Hovioikeus pohti syitä kertomuksen muuttumiselle.

Hovioikeus katsoi, että koska vanhemmat olivat tapahtuneen jälkeen yrittäneet selvittää tapahtumien kulkua lapselta kyselemällä, lapsen kertomus oli saattanut muotoutua "tahattoman johdattelun seurauksena".

Sitä mahdollisuutta ei hovioikeuden mukaan ainakaan voitu sulkea pois.

– Kertomuksen syntyyn liittyy siten merkittäviä virhelähteitä eikä sen muuttumattomuudesta ole ollut mahdollista varmistua, hovioikeus katsoi.

Hovioikeuden mukaan "mahdollisten muistivääristymien riskiä" lisäsi myös se, että väitetyn teon ja kuulustelujen välillä oli kulunut pitkä aika, koska vanhemmat eivät tehneet asiasta heti rikosilmoitusta. Rikosilmoitus tehtiin vasta noin puolitoista vuotta väitettyjen tapahtumien jälkeen.

Poliisille kritiikkiä

Hovioikeus antoi tuomiossaan myös kritiikkiä poliisille. 

Poliisi ei ollut esitutkinnassa pyytänyt oikeuspsykiatrista lausuntoa tai muuta selvitystä siitä, oliko lapsen antama kertomus luotettava. Sellaisesta olisi voinut olla apua tapauksen selvittämisessä.

– Esitutkinta-aineisto on siten jäänyt tältä osin kattavuudeltaan puutteelliseksi, hovioikeus linjasi. 

Puutteelliseksi jäi hovioikeuden mukaan myös oikeudessa esitetty näyttö.

Asianomistajan puolelta oikeudessa kerrottiin, että lapsi oli oireillut tapahtuneen jälkeen.

Hovioikeuden mukaan asiasta ei kuitenkaan esitetty minkäänlaisia todisteita, eikä lasta ollut tapahtuneen takia toimitettu esimerkiksi psykiatrisen avun piiriin.

Koska näyttöä ei ollut, oikeuden mukaan lapsen oireilun taustalla saattoi olla jotain muutakin kuin väitetty seksuaalirikos.

Hovioikeuden tuomio ei ole vielä lainvoimainen, eli siitä voi yrittää hakea valituslupaa korkeimpaan oikeuteen.

Lue myös:

    Uusimmat