Suomen vesistöistä jopa 70 prosenttia kärsii tummumisesta. Tuoreen selvityksen mukaan turvemaiden metsätalous on merkittävä tummumista aiheuttava tekijä. Avohakkuut, ojitus ja maanmuokkaus lisäävät humuksen kulkeutumista vesistöihin. Vesistöjen tummuminen vaikuttaa esimerkiksi kalakantoihin ja virkistyskäyttöön.
Siihen on jo totuttu, että Suomen joet, purot, järvet ja merenrannat ovat väriltään ruskeita. Ikävämpi uutinen on se, että ne muuttuvat koko ajan entistäkin tummemmiksi. Tummumisen taustalla on monia syitä, esimerkiksi ilmastonmuutos, joka lämmittää vesiä ja lisää valumia. Uuden selvityksen mukaan myös metsätalous on tärkeä tekijä.
– Nyt viimeisinä vuosina on havaittu, että erityisesti metsätalous turvemailla, soiden laajamittainen ojittaminen, on vaikuttanut vesistöjen tummumiseen, toteaa Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Laura Härkönen.
Jopa 70 prosenttia vesistöistä tummunut
Tarkkaa tietoa siitä, kuinka suuri osa Suomen vesistöistä kärsii tummumisesta, ei ole. Suomen ympäristökeskuksen 750 vesistöä käsittävän aineiston perusteella tummumista havaittiin noin 70 prosentissa vesistöistä. Tummuminen haittaa vesistöjen virkistyskäyttöä, vaikeuttaa vedenottoa ja muuttaa lajistoa.
– Sillä on vaikutusta vesistön valaistukseen, lämpötilaolosuhteisiin ja happipitoisuuteen. Tummumisen seurauksena eliöyhteisöt köyhtyvät ja lajisto yksipuolistuu. Tosi tummissa vesissä ahven ja hauki ovat vallitsevat kalalajit ja muita ei sitten juuri olekaan, kuvailee Härkönen.
