Vaikka nyt sitä on vaikea uskoa, lumettomat talvet Etelä-Suomessa yleistyvät – Pohjois-Suomessa käy täysin päinvastoin

Tulevaisuudessa sadetta tulee kuitenkin nykyistä vähemmän lumena, ja lumen määrä onkin dramaattisesti vähentynyt 40:n viime vuoden aikana, kertoo Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Jouni Pulliainen STT:lle. Syynä tähän ovat ihmisen aiheuttamat päästöt.

– Muutos on ihmisen aiheuttama ja kiihtyy todennäköisesti tulevaisuudessa, Pulliainen sanoo.

Etelä-Suomessa paljon lumettomia talvia

Pulliainen käsittelee ihmisen toiminnan vaikutuksia lumimäärään Nature-lehden tuoreessa artikkelissaan. Hän viittaa tekstissä Alexander Gottliebin ja Justin Mankinin tutkimukseen, joka on julkaistu lehden samassa numerossa.

Tutkimuksessa yksi merkittävistä lähteistä on ollut Ilmatieteen laitoksen satelliittimittauksilla kerätty ilmastotieto siitä, kuinka maapallon lumipeite on kehittynyt 40:n viime vuoden aikana. Tutkimuksen mukaan 60. leveysasteen eteläpuolella ihmisen toiminta ja päästöt ovat pienentäneet lumen määrää suhteessa siihen, mikä se olisi muuten, Pulliainen kertoo.

Helsinki sijaitsee suunnilleen 60. leveyspiirin kohdalla. Ihmisen toiminta vaikuttaa siis lumitilanteeseen eniten maissa, jotka ovat etelämpänä kuin Suomi. Tutkimuksen mukaan talvilämpötilojen nousulla ei ole ollut vaikutusta silloin, kun keskimääräiset lämpötilat ovat pysyneet kahdeksassa pakkasasteessa tai kylmempänä.

Pulliaisen mukaan viime vuosikymmeninä lumen määrä on Suomessa vähentynyt kymmeniä prosentteja. Tämä näkyy niin, että etelässä on ollut paljon lumettomia talvia. Erityisesti vähälumisuus näkyy rannikkoalueilla maaliskuun tietämillä, sillä lumi on yleensä paksuimmillaan maaliskuussa. Pohjoisessa muutos on ollut pienempi.

– Suomi on sen verran pitkä maa, että etelän ja pohjoisen välillä on eroa, Pulliainen sanoo.

Voikin olla niin, että Pohjois-Suomessa talvet muuttuvat tulevaisuudessa entistä lumisemmiksi. Pulliaisen mukaan Itä-Siperiassa lumen määrä on lisääntynyt luultavasti siksi, että arktinen merijää on vähentynyt ja avointa vettä on enemmän.

– Ihmisen toiminta sekä lisää että vähentää lumen määrää.

"Muutos hivuttautuu taustalla"

Kun lumen määrä vähenee, vähenee myös joissa virtaava vesi etenkin keväällä ja alkukesästä. Tämä on iso ongelma, sillä lumesta sulava vesi on pääasiallinen makean veden lähde suurimmassa osassa pohjoista pallonpuoliskoa. Pulliaisen mukaan on suomalaisten onni, että isoimmat muutokset tulevat tapahtumaan Manner-Euroopassa. Ihmisen toiminnan vaikutukset näkyvät sitä enemmän, mitä etelämmäs mennään.

Kun Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa jokien vesi vähenee, aiheutuu siitä ongelmia sadoille miljoonille ihmisille. Tulevaisuudessa esimerkiksi Reinissä ja Tonavassa on todennäköisesti vähemmän vettä.

– Veden radikaali väheneminen on mahdollista, ja sitä on jo itse asiassa nähty, Pulliainen sanoo.

60. asteen pohjoispuolella ihmisen vaikutus taas luultavasti lisää jokien virtaamia, koska pohjoisessa lämpötilat pysyvät talvisin miinuksella.

Muutokset lumimäärässä vaikuttavat Pulliaisen mukaan suoraan ekosysteemeihin. Hiilinielujen tehokkuus vähenee, ja kuivuuden sekä metsäpalojen riski kasvaa myös Suomessa ja Ruotsissa. Hän sanoo, että muutoksen pysäyttäminen on kuitenkin erittäin vaikeaa, ellei mahdotonta.

– Vaikka hiilen ja öljyn poltto lopetettaisiin saman tien, kehitys ei pysähdy.

Mitä Pulliainen sitten sanoisi ihmisille, joiden mielestä luminen talvi kertoo siitä, että ilmasto ei olisi lämpenemässä?

– Vuodet eivät ole veljiä keskenään. Muutoksen voi nähdä, kun katsoo pidempää ajanjaksoa. Tätä voi olla vaikea ymmärtää, koska muutos hivuttautuu taustalla.

Lue myös: Kireät pakkaset kolkuttelevat taas ensi viikolla