Hyvän Asumisen -raati Espoon asuntomessuilla

Raadin jäsenistä professori Tuomo Siitonen on maamme johtavia asuntosuunnittelijoita. Yliarkkitehti Harri Hakasteen vastuualueeseen ympäristöministeriössä kuuluvat asuntosuunnittelu ja elinkaariasiat rakentamisessa.

"Tarjolla on ollut hieno, olemassa oleva miljöö vanhoine rakennuksineen ja maastonmuotoineen", Siitonen kiittelee asuntomessujen lähtökohtia. "Onkin mielenkiintoista nähdä, kuinka uusi alue on onnistuttu liittämään siihen."

Hakastetta puolestaan kiinnostavat luonnollisesti eniten rakennusten elinkaareen liittyvien kysymysten ratkaisut: "Haluaisin nähdä täällä lähinnä erilaisia aikaa kestäviä ratkaisuja – ovat ne sitten arkkitehtuuria, tekniikkaa tai niiden liittymistä ympäristöön."

Anne Malin Työtehoseurasta on hiljattain tutkinut laajemminkin pientaloasuntojen toimivuutta asuntomessualueilla. Antti Pirinen on puolestaan käyttäjäkeskeisen tutkimuksen asiantuntija Taideteollisessa korkeakoulussa.

"Arvioin asunnon toimivuutta sisältä käsin – erityisesti keittiötä, vaatehuoltotiloja ja eteisiä ajatellen harrastusvälineiden säilytystä", Malin sanoo.

Myös Pirisen katse kohdistuu ennen kaikkea sisätiloihin: "Täällä messukohteissa tutkin laajempia tilakokonaisuuksia ja tila-ajattelua. Onko niissä jotain uusia, kiinnostavia ratkaisuja?"

Yhteisöllisen ja yksityisen saumakohtia kaupunkimaisessa kylässä

Asuntomessualue jakaantuu kahteen osaan: toisaalta on tuottajamuotoisesti rakennettua tiivistä ja matalaa pientalorakentamista, toisaalta omakotikohteita. Tuottajamuotoiselta puolelta löytyi Ilahduttavan paljon hyviä esimerkkejä modernista, kaupunkimaisesta pientalorakentamisesta.

"Messualueella on nähtävissä useita ratkaisuja, kuinka tiivis katutila voi liittyä asuntoihin pihojen välityksellä. Hyvä on esimerkiksi ratkaisu, jossa asuntokohtaiset, etelän puoleiset ulko-oleskelutilat liittyvät katuun puistovyöhykkeen kautta. Toisaalta toisella puolella on varsinainen sisääntulopiha, jossa autotallit ja sisäänkäynnit ovat hieman korotettuina", Hakaste kiittää.

Siitosta miellyttävät sisääntuloihin liittyvät eteistilat: "Erityisesti kytketyssä talotyypissä on käytännöllistä, jos eteinen ulottuu läpi talon. Myös autotalli ja siihen liittyvä varasto tarjoavat tällaisen läpimenevän tilasarjan tai tilayhdistelmän, jolloin taloon voidaan tulla ja tuoda tavaroita kummalta puolelta rakennusta tahansa."

Pirinen löytää ympäristöstä sympaattista, kylämäistä mutta kuitenkin urbaania fiilistä. "Tästä tulee mieleen ehkä muistumia jostain brittiläisestä asuntorakentamisesta? Vaikka nämä ovatkin aika perusrivitaloasuntoja, ne liittyvät hienosti ympäristöön."

Erityisesti Piristä miellyttää sisäpiha: "Jos messujen teema on yhteisöllisyys, tässä on jo tavoitettu korttelin yhteisöllisyyttä. Leikkipaikka on vähän amfiteatterimainen, portaittain laskeutuva ja taloyhtiön yhteiset tilat sijaitsevat taaempana."

Malin löysi eräästä sadan neliön asunnosta lähes ihanteellisen vaatehuoltoratkaisun, jossa liinavaatteiden säilytykseen on varattu tila makuuhuoneen ja vaatehuoltotilan väliin. Sekä makuuhuoneesta että vaatehuoltotilasta päästään suoraan katetulle ulkoparvekkeelle – samoin luonnollisesti saunasta. Myös keittiöiden kohdalla nähtiin mallikaita ratkaisuja: "Hyvä esimerkki toimivasta keittiöstä on sellainen, josta on hyvät yhteydet sekä ruokailutilaan että terassille, johon on mukava tuoda kahvikupit kauniina kesäaamuna."

Ulkoa ja sisältä onnistuneita kerrostaloja

Kauklahden asuntomessualueella on myös lähinnä nuorisoasuntoja sisältäviä kerrostaloja. Raatimme kiinnitti niitä hyvästä suunnittelusta niin ulko- kuin sisätilojenkin osalta.

"Julkisivun eteen luotu parvekevyöhyke, joka suojattu katoksella luo toisaalta suojatun tilan parvekkeille, toisaalta se suojaa julkisivuja säärasituksilta", Hakaste kiittelee. Myös kaupunkikuvallisesti se on mainiosti leimaa-antava.

Joustavat ja kekseliäät pikkuasunnot saavat Siitosen innostumaan: "On hyvin näppärä ratkaisu sijoittaa pienasunnon sisäänkäynti epätavallisesti rakennuksen ulkoseinälle, aurinkoiselle puolelle, josta tullaan sisään parvekkeenakin toimivan lasikuistin, eräänlaisen laajennetun tuulikaapin kautta. 35 neliöön on saatu myös kaksi hyvin käyttökelpoista huonetilaa: laajennettu keittiötila voi ehkä toimia tarvittaessa arkieteisenä. Toinen huonetila on tilavan suihkuhuoneen takana ja toimii makuuhuoneena."

Pienasuntoja voidaan myös yhdistellä. Esimerkkinä kolmesta pienestä yksiöstä oli tehty kaksi isompaa asuntoa. Harri Hakaste toteaa ratkaisun toteuttavan hyvin yhtä messujen perusteemaa: työn ja asumisen yhdistämistä. Siitonen muistuttaa myös siitä, kuinka työn ja asumisen yhdistäminen saattaa rikastuttaa myös julkista miljöötä:

"Eräässä messukohteessa taiteilijan tai artesaanin työtila avautuu julkiselle torialueelle. Tästä normaalia korkeammasta tilasta on sitten yhteys asuntoon, joka sijoittuu tuonne pihan puolelle ja liittyy tähän yksityiseen miljööseen."

Pientalototeutuksia elämäntavan perusteella

Työn ja asumisen luontevan yhdistämisen teema näkyi myös omakotialueella. Siitonen osoittaa pihapiiriä, jota on täydennetty aivan erillisellä rakennuksella, joka voi toimia myös työtilana. "Siihen on suora yhteys tarvittaessa kadulta ja se voi tietysti toimia myös erillisasuntona. Pihapiiriä rajaa toisella puolella sauna, sekin erillisessä rakennuksessaan. Tämä on yksi tapa tuoda pientaloasumiseen uusia ulottuvuuksia ja liittää se monipuolisemmin ympäristöönsä."

"Nykyään puhutaan paljon elämäntapalähtöisyydestä, jossa asuminen perustuu ihmisten erilaisiin elämäntapoihin", Pirinen muistuttaa. "Se voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, mitä eräässä talossa on tehty: talon keskipisteessä ei olekaan olohuone vaan ruokapöytä. Koko talo avautuu ruokapöydän äärestä: takka, parvi ja parhaat näkymät joka suuntaan. Tämän perheen elämäntapa keskittyy selvästi ruokapöydän ja ruoan valmistamisen ympärille."

Siitonen huomauttaakin, että keittiön ja ruoanvalmistuksen suhde muuhun asumiseen on kokenut aikamoisia muutoksia ja se näkyy myös asuntomessutaloissa: "Keittiöt ovat avaria ja ne liittyvät asunnon muihin tiloihin. Keittiökalusteet on hämmästyttävänkin korkealuokkaisia."

Malin löysi hyvän esimerkin saarekekeittiöstä, jossa on kaksi vesipistettä: toinen astiapesukoneen luona ja toinen itse saarekkeessa. Saareke on myös riittävän suuri, jotta tässä voidaan todella työskennellä.

Siitosen arvion mukaan pientalojen kolmiulotteisuutta on pyritty käyttämään hyväksi myös asuntojen sisäpuolella. Kerrosten läpi meneviä aukkoja oli monessakin asunnossa. "Ehkä tällainen aukko ei pienimmillään vaikuta niinkään onnistuneelta, mutta on täällä myös hyvin näyttäviä olohuone-keittiö ratkaisuja, jossa korkeutta on käytetty kauniisti hyväksi."

Myös teknisiä muunneltavuusratkaisuja oli jossain kokeiltu hyvinkin rohkeasti ja ennakkoluulottomasti: seinät siirtyvät ja huonelukuakin voidaan lisätä liukuvan lattian ansiosta. "Tämä ennakkoluulottomuus sinänsä selkeä talotyyppi viehättävät todella. Toisaalta on kyllä muistettava, että tämän kaltaisissa ratkaisuissa tuotekehittämisellä on vielä paljon kehittämisen varaa", Siitonen miettii.

Malin löysi eteisistä hyviä ratkaisuja säilytystiloiksi: "On esimerkiksi komero harrastusvälineille ja säädettävä naulakko, jonka korkeutta voidaan säätää lasten kasvun myötä. Kengille ja takeille on paljon erillistä säilytys- ja naulakkotilaa."

Kokonaisuutena asuntomessut saivat asiantuntijaraadilta hyvän arvosanan. "Hyvää suunnittelua ja osittain hyvin elämyksellisiäkin pohjaratkaisuja", Hakaste arvioi. "Täällä on paljon hyvää kaupunkitilaa, jossa pihat ja asunnot liittyvät katutiloihin. Kokonaisuutena melko viihtyisää."

Samaa mieltä on myös Pirinen: "Tuo omakotialueen tiiviys on mielenkiintoinen asia. On kiinnostavaa nähdä, millaiseksi elämä siellä muodostuu ihmisten muutettua lähekkäin sijaitseviin asuntoihinsa."

Paljon hyvää löytyi siis Espoon asuntomessualueelta. Jatkossa emme kuitenkaan tyydy hyvään, vaan etsimme parasta suomalaista asuinaluetta. Järjestimme yhteistyössä Hyvä asuminen -ohjelman ja Huoneistokeskuksen kanssa laajan Internet-äänestyksen siitä, mikä on Suomen paras asuinalue ja nyt tiedämme, mitkä alueet saivat eniten ääniä.

Käymme yhdessä asiantuntijaraadin kanssa arvioimassa alueet ja esittelemme ne teille syksyn aikana. Joulukuun alussa tiedämme, mikä niistä on Suomen paras asuinalue. Sanansa sanovat sekä asiantuntijamme että kansa: internetissä järjestetään 24.11. – 3.12. yleisöäänestys ja 8.12. julkistetaan sekä yleisön suosikki että asiantuntijoiden valinta.

Alueet esitellään Joka Kodin Asuntomarkkinat -ohjelmassa seuraavina päivinä:

Pe 8.9. Kiviniemi, Haukipudas
Pe 15.9. Petonen/Saaristokaupunki, Kuopio
Pe 22.9. Hervanta, Tampere
Pe 29.9. Sulva, Mustasaari
Pe 6.10. Myllymäki, Hämeenlinna
Pe 13.10. Naantalin keskusta
Pe 20.10. Port Arthur, Turku
Pe 27.10. Kartanonkoski, Vantaa
Pe 3.11. Käpylä, Helsinki
Pe 10.11. Tapiola, Espoo
Pe 17.11. Etu-Töölö, Helsinki
Pe 24.11. Lauttasaari, Helsinki + äänestys alkaa
Pe 1.12. Kooste ja muistutus äänestyksestä, joka loppuu 3.12.
Pe 8.12. Tulosten julistaminen

(JKA 1.9.2006)