Hyttyskesä alkoi kolmisen viikkoa etuajassa – ensimmäiset itikat ovat arkoja mutta imevät ahnaasti

Kevään varma merkki on monelle tuomen kukka, joka täyttää ilman tuoksullaan. Tänä vuonna tuomen kukinta alkaa olla eteläisessä Suomessa lopuillaan, vaikka toukokuuta on jäljellä vielä pitkälti. Myös esimerkiksi sireenit ja kielot kukkivat jo.

Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen intendentti Arto Kurtto kertoo, että etelässä kevät on tällä hetkellä pari viikkoa keskimääräistä aikatauluaan edellä.

– Puiden lehdetkin ovat kasvaneet niin hurjaa vauhtia, että ne eivät ole enää sellaisia eloisan vihreitä kuin ne ovat puhjetessaan. Tervapääskyt lentelevät kirskuen ja puhdistavat taivasta. Ne ovat minulle tärkein kesän tulon merkki, Kurtto toteaa.

Perhoset kertovat kesästä

Kainuun ely-keskuksen hyönteisasiantuntija Reima Leinonen kertoo, että kevät on myös syvemmällä Suomessa tavallista pidemmällä – muun muassa perhosten perusteella.

– Olen juuri nyt tyhjentämässä valtakunnallisen perhosseurannan pisteitä, eli rysiä. Ne keräävät näytteitä viikon jaksoissa. Näytteissä näkyy jo kesäkuun puolen välin lajeja. Kainuun korkeudella lentää yleensä vasta kesäkuun puolella muun muassa heinähukka, ja se on ollut nyt lennossa nyt jo kotvasen aikaa. Lisäksi on havaittu aika monta kotelotalvehtijaa, jotka lähtevät liikkeelle normaalisti vasta kesäkuun alussa, Leinonen selvittää.

Mitä etelämmäksi mennään, sitä enemmän perhosrysissä on Leinosen mukaan jopa yli kesäkuun puolen välin ajan lajeja. Toisaalta Lapin Kilpisjärvelläkin kesä on Leinoisen mukaan selvästi etuajassa.

– Häkellyttävän paljon on jo lajeja liikkeellä. Päiväperhosista muun muassa ritariperhonen on aloitellut lentoaan suuressa osassa Suomea. Se starttaa yleensä vasta kesäkuun alussa tai puolessa välissä.

Hyttysiä lentelee jo Oulun korkeudella asti

Leinonen kertoo, että kesähyttyset ovat ilmestyneet jo eteläiseen ja keskiseen Suomeen. Pohjoisimmat ilmoitukset hyttysistä ovat tulleet Oulun korkeudelta.

– Ensimmäiset otukset ovat lähteneet osassa maata liikkeelle jopa kolme viikkoa normaalia aieimmin. Toisaalta esimerkiksi Lapissa sääskien kehitys on vasta ihan alkutekijöissään.

Hyttysten kehittymisen kannalta tärkeitä tekijöitä ovat riittävä kosteus ja lämpö.

– Munat kehittyvät aikuisiksi parissa, kolmessa viikossa, kun lämmintä on päivällä reilut kymmenen astetta. Pohjois-Suomessa mennään yleensä aika lähelle juhannusta, ennen kuin hyttysten päälento on vauhdissaan. Etelä-Suomessa se tapahtuu vähän aiemmin.

Kevään ensimmäiset hyttyset ovat suuria ja arkoja

Suomessa on noin 40 hyttyslajia.

– Aluksi lentelevät aikuistalvehtivat horkka ja kirsihyttynen. Ne ovat arkoja, aika hiljaisia ja hyvinkin kookkaita. Ne imevät verta, jos saavat olla iholla rauhassa. Usein ne iskevät sisällä ihmisen nukkuessa, Leinonen kertoo.

Kesäsääsket, joita ovat muun muassa korpi- taiga- ja metsähyttynen, tulevat Leinosen mukaan iholle ”piikki ojossa”.

– Ne ovat alkukevään lajeja räväkämpiotteisia. Niitä pyörii ilmassa juhannuksen kahta puolta.

Määrällisesti Suomessa lentää kesä toisensa jälkeen valtava määrä pistäjiä.

– Laskimme muutama vuosi sitten Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun soiden hyttystuotantoa. Hyttysiä on laskelmiemme mukaan alueella kesällä 20 000 miljardia. Sen biomassa on 20 000 tonnia. Pahimpana sääskiaikana, eli juhannuksen tienoilla ja kesäkuun lopulla, hyttysistä on lennossa noin yksi kolmasosaa. Hyttysiä on silloin liikkeellä siis 7 000 miljardia.

Määrästä ei kannata Leinosen mukaan järkyttyä.

– Hömötiaispariskunta syö vuodessa jopa toistakymmentä kiloa hyttysiä. Ja kun pariskuntia on miljoonia, sapuskaa pitää olla.

Itikoiden määrään voi vaikuttaa

Jos haluaa vähentää hyttysten määrää esimerkiksi kesämökillä, kannattaa pitää ympäristö avoimena.

– Hyttyset eivät viihdy tuulisissa maastoissa. Alueella ei saa olla myöskään lammikoita eikä isoja vesiastioita tai -altaita, joissa toukat pystyvät kehittymään.

Leinonen ei myöskään kannusta torjumaan hyttysiä hiilidioksidihoukuttimiin perustuvilla laitteilla.

– Ne toki keräävät hyttysiä, osa tehokkaastikin, mutta samalla ne myös houkuttelevat niitä paikalle. Hiilidioksidin avullahan ne löytävät meidätkin. Kaikkein paras luonnollinen suojautumiskeino on olla ”kylmän rauhallisesti”. Mitä rauhallisempi on, sitä hitaampi on hengitystiheys ja hiilidioksidia erittyy huomattavasti vähemmän.