Tänään käräjäoikeus ottaa kantaa siihen, saiko Helsingin huumepoliisin ex-päällikkö Jari Aarnio lain puitteissa pyyhkiä tietolähteitä pois rekisteristä.
Lisäksi käräjäoikeudessa on haettu selvyyttä siitä, mitä Aarnion yläpuolella organisaatiossa olleet poliisipomot tiesivät ja olisiko heidän pitänyt puuttua rekisteröimättömyyteen tavalla tai toisella.
Rekisteröimätön tila jatkui rekisterin poiston jälkeen vuosikausia, mitä syyttäjä pitää niin ikään lainvastaisena.
Poliisin käyttämät tietolähteet tulee rekisteröidä muun muassa siksi, että poliisin toimintaa heidän kanssaan pystytään valvomaan. Valvomattomaan käyttöön liittyy esimerkiksi riski siitä, että poliisi voisi teettää tietolähteellä viranomaistoimintaan kuuluvia tehtäviä tai antaa rikoksia anteeksi.
Tietolähde voi olla esimerkiksi rikollisissa piireissä liikkuva henkilö, joka antaa poliisille vinkkitietoa alamaailman tapahtumista.
Tietolähteiden rekisteröinnin voi nähdä myös ongelmalliseksi, sillä poliisin tietolähteeksi paljastuminen voi johtaa alamaailmassa pahimmillaan hengenvaaraan. Näin voisi käydä esimerkiksi, jos joku pääsee käsiksi poliisin tietolähderekisteriin.
Rekisteröimätöntä tietolähdetoimintaa voisi käyttää rikosten sumuverhona
Toisaalta rekisterin puuttuessa esimerkiksi rikoksesta epäilty voisi väittää, että on poliisi on tietolähteen avulla kehottanut häntä tekemään rikoksia.
Dokumentaation tarkoitus on, että pystytään jälkikäteen tarkistamaan, miten tietolähteen kanssa on toimittu.
Syyttäjät ovat aikaisemmissa oikeudenkäynneissä olleet sitä mieltä, että tietolähdetoimintaa on voinut myös käyttää sumuverhona rikolliseen toimintaan.
Jari Aarnio on viitannut esimerkiksi niin sanotun huumetynnyrijutun oikeudenkäynnissä siihen, että tapaamisissa ja yhteydenpidossa rikollisiin olisi ollut kyse Helsingin poliisin tietolähdetoiminnasta. Ilman dokumentaatiota yhteydenpidosta on kuitenkin ollut vaikeaa ottaa selvää.
Syytettynä kahdeksan entistä ja nykyistä virkamiestä
Syyttäjä katsoo, että Helsingin poliisin tietolähdetoiminnan järjestämistapa kertoo esimiesvalvonnan pettämisestä. Syyttäjä Harri Tiesmaan mukaan tietolähderekisteriä ei olisi tuhottu lähteiden turvallisuuden takia vaan siksi, ettei esimerkiksi keskusrikospoliisi saa vihiä Helsingin poliisin käyttämistä tietolähteistä.
Syytettynä ovat Aarnion ja kahden Aarnion alaisen lisäksi syyttäjän vastuulliseksi katsoma esimiesketju aina ylintä johtoa myöten. Joukossa ovat muun muassa virasta pidätetty Helsingin poliisipäällikkö Lasse Aapio ja keskusrikospoliisin niin ikään hyllytetty päällikkö Robin Lardot.
Aapion syyte ajoittuu vuosille 2012 ja 2013, jolloin Aapio oli Helsingin poliisilaitoksen apulaispoliisipäällikkönä. Lardotin syyte taas ajoittuu vuosille 2010–2013, jolloin hän toimi Poliisihallituksessa.
Jo eläköityneistä poliisipomoista syytteessä ovat Helsingin poliisilaitosta vuosina 2002–2014 johtanut Jukka Riikonen ja vuosina 2008–2015 poliisiylijohtajana toiminut Mikko Paatero.
Syytettyjä on yhteensä kahdeksan, ja kaikki syytetyt kiistävät syyllistyneensä virkavelvollisuuden rikkomiseen.
Valtakunnansyyttäjää edustavat syyttäjät Harri Tiesmaa ja Mari Mattila vaativat Paaterolle, Lardotille, Aapiolle ja Riikoselle ankaria sakkoja tai enintään neljän kuukauden ehdollista vankeutta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Aarniolle ja alaisille vaaditaan enintään neljän kuukauden ehdollista vankeutta.
Syytteessä myös olevalle poliisihallituksen poliisiylitarkastajalle taas vaaditaan enintään 60 päivän ehdollista vankeutta tai ankaraa sakkorangaisusta.
Kaikki kiistävät rikoksen - käytäväpuheita ja sekavia säännöksiä
Syytetyt katsovat, että poliisin vinkkimiesten käyttöä koskevat ohjeet ja määräykset olivat 2010-luvun taitteessa epätäsmällisiä, tulkinnanvaraisia ja jatkuvan muutoksen alla.
Aarnio katsoo, että toimi voimassa olleen lain puitteissa ja kertoi poistaneensa merkinnät siksi, että tietolähteet vaativat poistamista. Myös Aarnion alaiset ovat vedonneet tietolähteiden vaarantumiseen.
Lue myös: Vuosaaren palkkamurhan tutkinta valmistui – Jari Aarnion murhaepäily siirtymässä syyttäjälle
Aapio sanoo, että jos jotain ongelmia Helsingin poliisin tietolähdetoiminnassa ylipäätään on ollut, hän ei niistä tiennyt, eikä hänen pitänytkään tietää. Lardot ja Riikonen pitävät koko oikeudenkäyntiä suorastaan kohtuuttomana ja ovat vedonneet säännösten sekavuuden lisäksi tietämättömyyteensä Aapion tapaan.
Paateron puolustus taas katsoo, että poliisijohdon syytteet perustuvat käytäväpuheisiin. Myös poliisiylitarkastajan puolustus on todennut, ettei hänen tietoisuudestaan ole mitään näyttöä.