Tänään käräjäoikeus ottaa kantaa siihen, saiko Helsingin huumepoliisin ex-päällikkö Jari Aarnio lain puitteissa pyyhkiä tietolähteitä pois rekisteristä.
Lisäksi käräjäoikeudessa on haettu selvyyttä siitä, mitä Aarnion yläpuolella organisaatiossa olleet poliisipomot tiesivät ja olisiko heidän pitänyt puuttua rekisteröimättömyyteen tavalla tai toisella.
Rekisteröimätön tila jatkui rekisterin poiston jälkeen vuosikausia, mitä syyttäjä pitää niin ikään lainvastaisena.
Poliisin käyttämät tietolähteet tulee rekisteröidä muun muassa siksi, että poliisin toimintaa heidän kanssaan pystytään valvomaan. Valvomattomaan käyttöön liittyy esimerkiksi riski siitä, että poliisi voisi teettää tietolähteellä viranomaistoimintaan kuuluvia tehtäviä tai antaa rikoksia anteeksi.
Tietolähde voi olla esimerkiksi rikollisissa piireissä liikkuva henkilö, joka antaa poliisille vinkkitietoa alamaailman tapahtumista.
Tietolähteiden rekisteröinnin voi nähdä myös ongelmalliseksi, sillä poliisin tietolähteeksi paljastuminen voi johtaa alamaailmassa pahimmillaan hengenvaaraan. Näin voisi käydä esimerkiksi, jos joku pääsee käsiksi poliisin tietolähderekisteriin.
Rekisteröimätöntä tietolähdetoimintaa voisi käyttää rikosten sumuverhona
Toisaalta rekisterin puuttuessa esimerkiksi rikoksesta epäilty voisi väittää, että on poliisi on tietolähteen avulla kehottanut häntä tekemään rikoksia.

