Valtion myöntämä 40 miljoonan euron tuki Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin uudelle lastensairaalalle on synnyttänyt dominoefektin. Monet muutkin sairaanhoitopiirit haluavat nyt valtionavustusta lastensairaalahankkeilleen.
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri on jo luovuttanut sosiaali- ja terveysministeriölle valtionapuhakemuksensa Tampereen yliopistollisen lasten ja nuorten sairaalan uudisrakennuksen rakentamista varten. Myös Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on päättänyt hakea valtionavustusta Turun yliopistollisen lasten ja nuorten sairaalan sekä synnytyssairaalan uusia tiloja varten.
– Perusteluna meillä on se, että kun valtio on tällaisen periaatelinjauksen Helsingin HUS:n osalta on tehnyt, niin samalla tavalla tulisi kohdella kaikkia muitakin vastaavia rakennushankkeita, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen perustelee.
Tampereen lasten ja nuorten sairaalan rakennusprojekti on osa Tampereen yliopistollisen sairaalan uudistamisprojektia. Sairaala rakennetaan julkisin varoin riippumatta siitä, saako se valtionapua. Myös Turussa naisten- ja lastensairaalan tila on niin huono, että sairaala on pakko rakentaa, kävi miten kävi.
Sekä Ihalaisen että Lehtosen mukaan kyse on ennen kaikkea periaatteesta. HUS:n lastensairaalan saamaa valtionavustusta on perusteltu muun muassa sillä, että lastensairaalassa tuotetaan koko kansan palveluita.
Sairaanhoitopiirien johtajat muistuttavat, että kaikilla yliopistosairaaloilla on palvelutuotantoa myös muualle kuin omalle sairaanhoitopalvelualueelleen.
Esimerkiksi Turun yliopistollisen lasten ja nuorten sairaanhoidon toiminnasta lähes kaksikymmentä prosenttia suuntautuu oman sairaanhoitopiirin ulkopuolelle. Tampereella vastaava luku on 23 prosenttia, mikä on esimerkiksi enemmän kuin HUS:n 21 prosenttia.
- Meillä nämä edellytykset täyttyvät ihan samalla tavalla, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Olli-Pekka Lehtonen perustelee valtionavustushakemusta.
Oulussakin pohditaan valtionavun hakemista
Myös Pohjois-Pohjanmaalla kaavaillaan valtionavustuksen hakemista.
– Meillä on tehty alustavat päätökset lasten ja naisten sairaalan uudistamisesta. Kyllä me tulemme tekemään valtiovallalle aivan samanlaisen hakemuksen, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Hannu Leskinen sanoo.
Leskinen ei pidä HUS:n lastensairaalan saamaa tukipäätöstä epäreiluna, mutta kuuluttaa niin ikään tasa-arvoista kohtelua sairaanhoitopiireille.
– Jos tällä tavalla toimitaan, niin sitten pitää ymmärtää, että ne tarpeet on muuallakin olemassa kuin pääkaupunkiseudulla, Leskinen sanoo.
Keski-Suomen sairaanhoitopiirissäkin kaavaillaan paraikaa kokonaan uuden sairaalan rakentamista Jyväskylään. Valtionapuhakemusta ei kuitenkaan toistaiseksi ole jätetty, vaikka perusteet siihenkin olisi Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtajan Juha Kinnusen mukaan olemassa.
– Nyt kun on tämä sairaanhoitopiirien välinen kilpailu avattu valinnanvapauden kautta, niin tietenkin tässä suhteessa valtio kohtelee kaikkia palvelun tuottajia yhdenvertaisesti. Se on tällaisena periaatteena erittäin tärkeä.
Vaarana alueiden eriarvoistuminen
HUS:n lastensairaalan valtionavustuksen taustalla on valtioneuvoston erillispäätös. Avustuspäätös on poikkeuksellinen. Yleensä vastaavanlaisten hankkeiden rahoituksesta vastaavat kunnat.
Kinnusen mielestä voisi olla järkevää, että valtio olisi yleisesti mukana vastaavanlaisissa sairaalahankkeissa tavalla tai toisella.
– Monella eri tavoinhan sitä rahaa voidaan kanavoida. Mutta se, että se tehdään yksinomaan kuntien rahoituksen kautta ja käytännössä niin, että kunnat velkaantuvat, kun näitä investointeja tehdään, niin se voi synnyttää eriarvoisia tilanteita eri puolille maata riippuen siitä, mitkä ne kuntien edellytykset ovat näin suuria investointeja käytännössä toteuttaa, Kinnunen miettii.
Kinnunen varoittaa, että jos kaikkien Suomen lastensairaaloiden kunnosta ei huolehdita, lasten sairaanhoidon asiantuntijat saattavat keskittyä sinne, missä tilat ja varusteet ovat kunnossa. Näin vaikeiden lastensairauksien hoidon edellytykset saattaisivat valtakunnallisesti heikentyä. Tämä taas johtaisi siihen, että yhä useampi vaikeasti sairas lapsi joutuisi perheineen matkustamaan hoitoon Helsinkiin.
– Jos lähdetään siitä, että esimerkiksi Sote-uudistuksessa on korostettu aivan erityisesti kansalaisten yhdenvertaisuutta palveluiden saannin osalta, niin kyllä nämä ratkaisut, jos ja kun näitä käytetään muussakin kuin tässä yksittäisessä kysymyksessä, johtavat aika päinvastaiseen suuntaan.