Turku pohtii koulurajoja ja resurssien kohdentamista segregaation hillitsemiseksi. Valmistelu alkaa tulevana lukuvuonna.
Helsingin kaupungin kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päätti maaliskuussa muuttaa oppilaaksiottoalueiden rajoja. Muutoksen myötä osa Itä-Helsingissä sijaitsevan Myllypuron alueen lapsista aloittaisi koulunsa Itäkeskuksen peruskoulussa eikä Myllypuron peruskoulussa tai Herttoniemessä Hertsikan ala-asteen koulussa.
Päätöksen kerrotaan aiheuttaneen lasten huoltajissa vastustusta ja huolta. Päätöstä ovat kritisoineet myös useat hallituspuolueiden pääkaupunkiseudulla asuvat kansanedustajat. Sisäministeri, kaupunginvaltuutettu Mari Rantanen (ps.) vaati MTV Uutisten haastattelussa Helsingin kaupunkia perumaan päätöksen koulualueiden muutoksista.
Pääkaupunkiseutu ja Turku ovat Suomessa alueita, joissa asuu eniten monikulttuurisia sekä monikielisiä lapsia ja perheitä.
– Turkua on luonnehdittu niin, että se on Suomen segregoitunein kaupunki, toteaa Turun kaupungin lasten ja nuorten palveluiden johtaja Anu Parantainen.
– Meillä on tiettyjä kouluja ja tiettyjä alueita vähän kuin Itä-Helsinkikin. Samalla tavalla itäinen Turku on alue, jolla on enemmän monikielisiä lapsia ja perheitä ja he ovat enemmistöä päiväkodeissa ja kouluissakin. Hirveästi tämä asia keskusteluttaa.
Parantainen kertoo, että Turussa asiaa on pohdittu monelta kannalta.
– On mietitty, miten asiaan tartutaan, koska tosiasia on, että jotain pitää lähteä tekemään. On mahdotonta jatkaa tällä tavalla.
Oppimistulokset nousuun
Oppilaaksiottoalueiden muuttaminen on yksi mahdollinen ratkaisu myös Turussa.
– Vielä ei ole päätöksiä tehty ja on tarkoitus aloittaa valmistelu alkavan lukuvuoden aikana. Mutta onko lasten ja nuorten ohjaaminen toiseen koulun tai toiselle alueelle ratkaisu, Anu Parantainen pohtii.
– Se saattaa jossain kohdassa olla ratkaisu ja yhtenä ratkaisuna muiden joukossa.
Turun kaupungin päättäjät kävivät Tukholmassa Rinkebyn lähiössä tutustumassa, miten siellä on asiaa lähestytty.
Tukholman länsiosassa sijaitsevan Rinkebyn asukkaista noin 90 prosenttia on ulkomaalaistaustaisia.
– Halusimme kuulla, mitä he ovat tehneet. He ovat saaneet oppimistuloksiakin nousemaan ja lukutaito on lisääntynyt. Suurin huolenaihe on nimenomaan lasten ja nuorten sekä oppimistulosten segregoituminen.
Rinkebyn kaltaisilla alueilla esimerkiksi lasten oppimistulokset, lukutaito ja matemaattiset taidot eivät kehity samalla tavalla kuin muilla alueilla ja siksi kehitykseen pitää puuttua.
– Meidän tehtävänämme on turvata lapsille ja nuorille yhtäläiset mahdollisuudet jatkoon riippumatta siitä, missä he asuvat ja koulunsa käyvät, sanoo Turun kaupungin lasten ja nuorten palveluiden johtaja Parantainen.
– Minun mielestäni lukutaito on kaiken kaikkiaan yhteiskuntarauhakysymys. Isosta asiasta puhutaan.
Rinkebyn-vierailusta jäi Parantaisen mukaan käteen se, että siellä ei ole lähdetty ohjaamaan oppilaita muille alueille tai muihin kouluihin.
– Siellä on oikeasti tunnistettu, että tilanne on tämä. Yhteisesti tunnistetaan ja tunnustetaan, että pitää resursoida enemmän esimerkiksi pienempiin luokka- ja ryhmäkokoihin sekä olla enemmän opetus- ja ohjaushenkilöstöä.
"Ei pelkästään meidän tontilla oleva asia"
Lasten ja nuorten palvelujen johtaja haluaa nostaa esille sen, että Turussa puhutaan lasten ja nuorten palveluista, muissa kaupungeissa taas kasvatuksen ja opetuksen palveluista.
– Tämä ei ole pelkästään meidän tontilla oleva asia, vaan myöskin kaupunkiympäristökysymys ja asuntopoliittinen kysymys. Millä tavalla kaupunkeja rakennetaan nyt ja jatkossa? Entä minkälaisia asuinalueita, Parantainen pohtii.
– Päiväkoti ja koulu eivät ohjaa siihen, mihin perheet muuttavat, vaan nimenomaan se, minkälainen asumisympäristö se on. Tämä on isompi kysymys tai isompi asia.
Vierailu Tukholman tunnetussa lähiössä oli Anu Parantaisen mukaan silmiä avaava.
– Jollain tavalla ehkä itselläkin on ollut sellainen ajatus, että ainoa ratkaisu olisi se, että sekotetaan kouluja ja lapsia. Nyt sitten tietysti mietityttää, että onko se ainoa oikea ratkaisu, ja kuinka paljon me voimme oikeasti tehdä sitä.
10:42Katso Huomenta Suomen Pöllöraati: Koulushoppailusta politiikkaa – rohkaiseeko talouskasvu ostoksille?
Kaikilla alueilla tämä ratkaisu ei kuitenkaan toimisi.
– Emme voi lähettää lapsia kouluun kilometrien päähän siitä, missä he asuvat nyt. Tai toisaalta ohjata sinne lapsia, jotka ovat kilometrien päässä siitä koulusta. Niillä alueilla pitää tehdä varmaan toisenlaisia ratkaisuja, Parantainen pohtii.
– Sitten se ratkaisu ehkä on just tämän tyyppinen, että rohkeammin mietitään, miten olemassa olevia resursseja kohdennetaan tarpeen mukaan.
Turussa ollaan vielä alkuvaiheessa segregaatioon puuttumiseen valmistautumisessa. Aiheesta ei siis ole tullut vielä palautetta esimerkiksi lasten perheiltä.
– On tarkoitus ottaa vahvasti mukaan vanhemmat, huoltajat, koulujen ja päiväkotien henkilökunta. Osallistaminen on avainkysymys, lasten ja nuorten palvelujen johtaja sanoo.
– On tärkeää, että ihmiset tietävät ja tuntevat tulleensa kuulluksi ja sillä on ollut vaikutusta. Mihin sitten loppuviimeksi päädytäänkään, se on avointa, kuten myös päätöksenteko. Lapsivaikutusten arviointi on yksi keskeisimpiä asioita, joita meidän täytyy tehdä.
2:46Katso video: S2-opetuksesta ja helpotetuista kriteereistä pitäisi luopua kouluissa kokonaan, vaatii helsinkiläispoliitikko.
Anu Parantainen toteaa, että jotain on pakko alkaa tehdä.
– Se on tosiasia. Mitkä ne ratkaisut ovat, niin niistä käydään keskusteluja paikallisesti kouluissa, päiväkodeissa ja alueilla asukkaiden, huoltajien ja vanhempien, henkilökunnan ja tietysti poliittisten päättäjien kanssa.
Visa Högmander työskentelee MTV Uutisissa toimittajana ja tuottajana.
Hän tekee uutisia laajalti kotimaan aiheista, isoimpina kiinnostuksen kohteinaan ovat musiikkiin, elokuviin ja muihin kulttuuriaiheisiin liittyvät uutiset.
