Hupaisa lista paljastaa, miksi 1-vuotiaan vanhemmat ovat aina äärettömän uupuneita: "Rakas, avaa suu äitille..."
Shutterstock
Julkaistu 13.05.2017 13:31
MTV LIFESTYLE
Yksivuotiaan lapsen kanssa eläminen on yllättävän samanlaista kuin kissan omistaminen!
Vaippa- ja puuromainoksissa kaikki on aina täydellistä: perhe istuu aamupalalla, yksivuotias syö hymyillen ja kikatellen. Koti on siisti. Lapsi pyytää syliin syötyään itsensä kylläiseksi; äiti kantaa tyytyväisen taaperon pihaan.
Mainokset eivät voisi olla kauempana totuudesta.
Regan Long kuvaili Scary Mommy -sivustolle, millaista on hoitaa yksivuotiasta lasta. Kävi ilmi, että lapsen kanssa eläminen on yllättävän samanlaista kuin kissan omistaminen!
Tällaista on elämä yksivuotiaan kanssa
Ruokahetken aikana et katso vauvaa hymyillen. Sen sijaan mietit, tukehtuuko hän kohta johonkin.
Yhtäkkiä havahdut: mitä hän juuri pani suuhunsa? Oliko se ruokaa? Maanittelet ”rakas, avaa suu äitille”. Lapsi puree sinua sormeen.
Lapsi haaveilee kiipeämisestä kirjahyllyyn. Käännät selkäsi sekunniksi. Lapsi seisoo jo tuolissa ja kurottelee reunan yli.
Menit keittiöön hakemaan vettä, ja sillä aikaa lapsi kiskoi pistorasiasuojuksen irti ja tunkee sitä nyt nenäänsä. Ryntäät paikalle huutaen ”rakas, ei!”
COLOURBOX
Lapsi haaveilee kaukosäätimen syömisestä. Jaha, ja sinne meni tallentamasi ohjelma, hän painoi väärää nappia olemattomilla hampaillaan.
Lapsi on kuin kissa: "ota minut syliin! Ei, haluan sittenkin alas. Syliin! Ei, alas. Tule tänne. Mutta älä koske minuun! Hei, älä mene pois!"
Lapsi haluaisi kovasti syödä perheen koiran ruoat.
Etsit kaapistasi vaatetta, jolla ei olisi kuolaa tai kakkaa.
Havahdut jälleen ajatuksistasi: mitä hän juuri pani suuhunsa? ”Rakas, avaa suukki, jooko…”
Etsit siivilää tai kauhaa. Sitten muistat, että molemmat ovat hiekkalaatikossa leikkien jäljiltä.
Pyydät, ettei lapsi vetäisi koiran häntää. Ei auta.
Haluaisit pyyhkiä lapsen nenän, mutta se ei sovi hänelle. Alkaa minuuttien mittainen, vankkumattomien tahtojen taistelu.
Lasket taaperosi sekunniksi maahan, ja kun katsot alas, hän on jo kadonnut johonkin. Juokset olohuoneeseen kiroten ”mihin se nyt jo meni, eihän se osaa edes kävellä?!”
Lapsi haluaisi koskea kynttilää. Estelet häntä.
Lapsi tunkee sormeaan pistorasiaan, josta veti aiemmin pistorasiasuojuksen irti.
Lapsi hakkaa näppäimistöä. Sitä, miten hän sai sen pöydältä, et halua ajatella.
Etsit taas kaapistasi vaatetta, jolla ei olisi kuolaa.
Mietit jälleen, onko lapsi tunkenut jotakin sopimatonta suuhunsa.
Etsit lapsesi sukkaa. Taas. Miksi ne ovat niin pieniä?
Lapsi haluaisi koskea hellaa. Estelet häntä.COLOURBOX
Mietit, miksi kaikki nokkamukit ovat aina autossa, kun tarvitsisit yhtä.
Etsit epätoivoisesti imuria.
Käsket lastasi laskemaan käsistään viimeisimmän aarteen, jonka hän löysi: imurin likaisen suulakkeen.
Kumppanisi tulee kotiin. Lapsi alkaa itkeä, kun hän halii sinua. Rauhoitteluun menee viis minuuttia.
Jos jätit jotakin sohvan kulmalle, sitä imeskellään juuri nyt.
Annat lapselle puhelimesi, jotta hän olisi hetken rauhassa.
Otat takaisin lapselle antamasi puhelimen. Lapsi ei tahdo luopua siitä. Annat tilalle kaukosäätimen ja toivot, ettei enempää tallennettuja ohjelmia katoa.
Puhelimesi on lukittunut vartiksi, koska pääsykoodi on painettu väärin. Kiva juttu!COLOURBOX
Tiedät, että jokainen oven sulkeminen on riski pienille sormille.
Kuusi kertaa päivässä ehdit juuri huutaa ”ei, älä”, mutta on liian myöhäistä.
Päivän päätteeksi yrität nukuttaa lasta, joka haluaisi olla missä tahansa muualla kuin sängyssään.
Lupaat vielä yhden halin.
Okei, vielä yksi hali.
Etsit tuttia. Ja kyllä, vielä yksi hali.
Silittelet lasta uneen. Nukahdat lopulta itse ensin.
