Jaanan 12-vuotias lapsi harhaili yöllä unissaan kadulle Vantaalla | MTV Uutiset
Pariskunta pelasti 12-vuotiaan unissakävelijän – äiti MTV:lle: Käveli satoja metrejä paljain jaloin
Jaana Tiusanen kertoo, että tapahtuneen jälkeen perheen oveen on asennettu hälytin, jotta kukaan ei pääse unissaan salaa poistumaan asunnosta.All Over Press
Julkaistu 30.11.2025 15:47
Jari Heikkilä
jari.heikkila@mtv.fi
Vantaalla asuva Jaana Tiusanen heräsi kamalaan tilanteeseen. Hänen lapsensa oli kävellyt unissaan keskellä yötä ulos kotoa.
Vantaan Tammiston kaupunginosassa asuva Jaana Tiusanen sai varhain tänään aamulla kello 4.30 aikaan järkyttävän herätyksen. Asunnon ovella oli poliisi ja poliisien mukana Jaanan 12-vuotias lapsi.
Tiusanen kertoo olleensa sikeässä unessa, eikä aluksi ymmärtänyt lainkaan mitä on tapahtunut.
Kävi ilmi, että lapsi oli kävellyt yöllä unissaan ulos asunnosta, eikä päässyt enää sisälle.
– Hän ensimmäistä kertaa elämässään käveli unissaan, niin emme olleet osanneet tällaiseen millään tavalla varautua etukäteen. Ja hän paineli suoraan ulos. Tämä oli kyllä aika hurjaa, Tiusanen kertoo MTV Uutisten haastattelussa.
Tiusanen toteaa, että hän tai hänen miehensä eivät olleet kuulleet mitään, vaikka heidän makuuhuoneensa ovi on ulko-oven vieressä.
– Emme olleet kuulleet hänen lähtöään ollenkaan. Hän on kyllä oikein ninjana mennyt ulos.
Lapsi oli havahtunut öisellä pihalla
Kotiinsa päästyään lapsi kertoi nähneensä unta, että hän oli unohtanut autoon jotakin ja oli lähtenyt hakemaan sitä.
– Ja sitten hän oli herännyt taloyhtiön parkkipaikalla, että mitäs hän täällä oikein tekee, Tiusanen kertoo.
Taloyhtiön ovikoodi ei ole toiminnassa yöaikaan, joten lapsi ei päässyt takaisin sisään. Tiusanen kertoo, että lapsi oli pelkissä alusvaatteissaan ja paljain jaloin öisellä pihalla.
– Hän oli pidellyt itseään lämpöisenä liikkumalla, mutta sitten hän oli herännyt sen verran, että oli tajunnut, että nyt on lähdettävä jostain hakemaan apua.
Lapsi oli yrittänyt koputella alakerran asuntojen parvekkeiden lasituksiin, mutta kukaan ei ollut tullut. Tämän jälkeen lapsi oli kävellyt kohti vieressä olevaa sisäaktiviteettipuistoa, jossa oli näkynyt valoja. Sielläkään ei ollut ketään.
– Sitten hän muisti, että läheinen Citymarket on yötä päivää auki.
Lapsi oli kävellyt satojen metrien matkan paljain jaloin.
Nuori pari tuli apuun hädän hetkellä
Sisällä Citymarketissa lapsi oli kohdannut nuoren parin, joka alkoi auttaa lasta. Mies oli antanut lapselle hupparinsa ja marketin vartija soitti poliisille. Paikalle tuli lisää ihmisiä, jotka olivat antaneet untuvatakin, niin että lapsi sai lämmitellä poliisin tuloon asti.
Tiusanen kertoo, että pariskunta oli ollut lapsen turvana aina poliisien tuloon asti ja he olivat jutelleet lapselle.
Poliisit ymmärtäväisiä
Tiusanen kertoo, että poliiseillakin kesti puoli tuntia aikaa, ennen kuin lapsi saatiin kotiin sisälle asti.
– Poliisit olivat yrittäneet soittaa minulle viisi kertaa, ja minulla oli onneton puhelin äänettömällä yöllä. Olen herkkäuninen, joten minulla on tapana pitää yöllä äänet pois puhelimesta.
Poliisit olivat päässeet lopulta sisään postinkantajan tultua paikalle. Tiusanen kertoo, että poliisit olivat hyvin ystävällisiä ja ymmärtäväisiä.
– Mutta aivan kauhea olo minulla oli. Minulla meni varmaan kolme tuntia, että sain aamusta nukuttua sitten kun lapsi kotiin tuli. Että miten hän on ollut hädissään ja äiti vaan nukkunut täällä puhelin äänettömällä. Ihan hirveätä, Tiusanen sanoo.
Nyt Tiusasen kotiin on hankittu hälytin, joka alkaa piippaamaan, kun ulko-ovi aukeaa.
– Aloin heti yöllä googlettelemaan, onko sellaisia ovihälyttimiä. Ajattelin, että jotakin on pakko keksiä. Tällaista ei saa tapahtua enää.
– Nyt täältä ei salaa kukaan herra Hakkarainen poistu yönsilmään vaeltelemaan ja saadaan nukkua rauhassa.
Nukahtaminen uudelleen pelotti
Tiusanen kertoo, että hänen lapsensa oli tapauksen jälkeen itkuinen ja kylmissään.
– Hän meni lämpimään suihkuun ja pisti minun polvimittaiset villasukkani jalkaansa.
Tiusasen mukaan ensin lapsi pelkäsi alkaa uudestaan nukkumaan.
– Sanoin hänelle, että mene vain nukkumaan, että minä vahdin kyllä nyt loppuyön ovea, että siitä ei kukaan lähde.
Tiusanen kertoo, että oviketjun lisäksi hän laittoi oveen varmistukseksi vielä maalarinteippiä useaan kohtaan.
– Ainakin jonkinlainen rapina kuuluu, kun siitä lähdetään.
Onnea ja ystävällisyyttä onnettomuudessa
Tiusanen toteaa, että onneksi yöllä oli melko lauha sää.
– Luojan kiitos ei ollut lunta ja pakkasta. Jos tämän piti tapahtua, nyt se tapahtui suhteellisen hyvään aikaan vuodesta.
Tiusanen haluaa kiittää erityisesti pariskuntaa, joka oli jäänyt auttamaan hänen lastaan.
– Minusta tuntuu, että tänä päivänä lähimmäisen auttaminen on hirveän monelta ihmiseltä hukassa täällä kaupunkiolosuhteissa, niin tämä oli niin ihana juttu.
– Haluaisin heitä kiittää ja jonkun joulukorin heille toimittaa kiitokseksi tästä ihanasta inhimillisyydestä, kun he ovat kohdanneet lapsen siellä yöllä hädissään, yksin ilman vaatteita.
