Mainos

Huippuluotseja 3-vuotiailla – näin Islanti nousi futismaailman ihmeeksi

Reilun 330 000 asukkaan Islannin menestystä jalkapallon EM-kisoissa on ihasteltu ympäri maailmaa.

Brittilehti Guardian selvitti Ranskassa pelattavien EM-kisojen alla, kuinka piskuinen Islanti selvitti tiensä historian pienimpänä maana jalkapallon arvoturnaukseen. Tarina sai alkunsa vuosituhannen vaihteessa, kun tuliperäisestä ja karusta luonnostaan tunnettu pohjoinen maa päätti satsata juniorijalkapalloon olosuhteiden luomien mahdollisuuksien vastaisesti.

Pääkaupunki Reykjavikin ulkopuolella sijaitsevasta Breidablikin huippuakatemiasta on lähtenyt maailmalle muun muassa keskikenttämies Gylfi Sigurdsson, johon Islannin nousu monella tapaa henkilöityy. Uefan valmentajalisenssin perään Englantiin vuonna 2009 lähteneet nuoret islantilaisluotsit näkivät kuinka Sigurdsson, 26, komennettiin ensin topparin paikalle Readingin akatemiassa. Kaikki muuttui, kun sittemmin Liverpoolin luotsiksi noussut Brendan Rodgers saapui Readingiin.

– Luojan kiitos, nyt Breidablikin akatemiaa johtava Dadi Rafnsson toteaa Rodgersin ratkaisusta nostaa Sigurdsson keskikentälle. 

 

Sigurdsson on sittemmin noussut saksalaisen Hoffenheimin kautta Valioliigaan ja pelaa nyt Swanseassa isossa roolissa. Hänen kokemuksensa Readingin akatemiassa ovat tavallaan pieni sivujuonne Islannin jalkapallossa, mutta näistä yksityiskohdista tulee kokonaiskuvassa merkittäviä, kun kivet käännetään juuri oikein päin niin pelaajien kuin koko maan jalkapallotoiminnan kohdalla. Ja siitä Islannin nousussa on kyse.

Rakettimainen nousu

Ruohonjuuritason toimintaan pumpattujen panostusten paras mittari on A-maajoukkueen menestys. Islanti oli vielä 2012 EM-kisojen karsinnoissa pelkkä heittopussi, kunnes ruotsalainen Lars Lagerbäck nimettiin lippulaivan päävalmentajaksi lokakuussa 2011. Islanti on noussut viimeisen neljän vuoden aikana Fifan rankingissa sata pykälää 30. sijan tuntumaan, oli selvitä jo vuoden 2014 MM-kisoihin ja rynnisti lopulta maan ensimmäiseen arvoturnaukseen Ranskaan. Matkalla kisoihin kaatui muun muassa Hollanti, kahdesti. 

On sanomattakin selvää, että Lagerbäck on Islannissa kansallissankari. Eräs islantilainen lehti nimesi ruotsalaisen "vulkaanisen saaren vapauttajaksi". Lagerbäck näkee nousun taustalla kuitenkin vuosituhannen vaihteessa aloitetun työn.

– Meillä on joukko hyviä pelaajia. Viimeisen vuoden aikana on noussut esiin paljon hyviä pelaajia, nuoremmat ovat kehittyneet noustessaan ylemmälle tasolle. Laatu nousee koko ajan, mikä on näkynyt juniorijoukkueissa viimeisen viiden vuoden aikana, Lagerbäck toteaa.

Mihin raha on mennyt?

Islannin massiivisen panostuksen taustalla on muun muassa Uefalta saatu televisioraha. Islannin jalkapalloliitto perusti vuosituhannen vaihteessa valmennuskoulutusohjelman, jonka avulla maahan on saatu noin 600 ammattitaitoista luotsia. Esimerkiksi Uefan B-valmentajalisenssi on 400 valmentajalla eli yhdellä 825 islantilaista kohden. Englannissa sama suhdeluku on yli 13 kertaa suurempi.

– Jopa 4-vuotias saa hyvätasoista valmennusta. Jokainen valmentaja Islannissa saa palkkaa, meillä ei ole amatöörejä, liiton valmentajakoulutusohjelmaa johtava Dagur Sveinn Dagbjartsson alleviivaa.

Kun Dagbjartssonin oma poika aloitti jalkapallon 3-vuotiaana, yhdellä hänen valmentajistaan oli Uefan A-lisenssi ja toisella B-lisenssi. Kyse ei ole siis huutavista isistä.

Toinen rahareikä on fasiliteetit. Maahan on rakennuttu seurojen ja paikallisten viranomaisten yhteistyöllä valtavasti lämmitettyjä sisähalleja, joissa luonnollisesti on aina ammattimainen valmennus paikan päällä. 

Lisäksi pelimerkkejä on uhrattu näyttävien jättistadioneiden sijaan koulujalkapalloon. Opinahjojen läheisyyteen on rakennettu katettuja tekonurmikenttiä. Kaikki tämä mahdollistaa sen, että lajista kiinnostuneet saavat mahdollisimman paljon kosketuksia palloon pienestä pitäen.

– Eräs englantilaisluotsi vieraili Breidablikissa viime vuonna ja hän tiivisti asian mielestäni hyvin. Hän käveli täällä ja totesi "tämä on jalkapallotaivas", Rafnsson muistelee. 

Työnteko selkärankana

Jokainen Islannin ja Englannin välisen EM-neljännesvälierän katsonut näki sen, että piskuisen jalkapallomaan menestys pohjaa hurjaan työmoraaliin. Joukkue toteuttaa Lagerbäckin pelisuunnitelmaa nurisematta ja jokainen pelaaja jättää kaikkensa kentälle.

Huuma on valmis, sillä kansojen syvien rivien on helppo samaistua Islannin ryhmään, oli kyseessä sitten islantilainen, suomalainen tai englantilainen jalkapallofani. Tavallisuus näkyy maajoukkueessa myös siinä, että esimerkiksi apuvalmentaja Heimir Hallgrimsson ja maalivahti Hannes Thor Halldorsson tekevät pelihommien lisäksi päivätöitä. Hallgrimsson toimii hammaslääkärinä kotikylässään, kun taas Halldorsson ohjaa elokuvia. Suuria egoja ei joukkueesta löydy.  

Lagerbäck ihailee islantilaisissa sitä, että kaikki pystyvät toimimaan itsenäisesti.

– Se on tehnyt työskentelyn joukkueen kanssa helpoksi.

– On ollut totta kai todellinen etuoikeus olla osa tätä prosessia. Kyseessä on todella pieni maa, eikä kukaan odottanut meidän olevan kisoissa. Se on erityistä.

Lagerbäck jättää A-maajoukkueen vetovastuun Hallgrimssonille kisojen jälkeen. Mikään ei kuitenkaan puhu sen puolesta, ettei jalkapallohulluksi muuttunutta Islantia nähtäisi arvoturnauksissa myös tulevaisuudessa.

0:35

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja