EU:n puolustusyhteistyötä vedetään kovaa vauhtia pois pilvistä maan kamaralle.
Pysyvän rakenteellisen yhteistyön maanantainen lähtölaukaus on tuomassa yhteistyöhön vihdoin konkretiaa. 23 mukaan lähtevää maata ryhtyvät valmistelemaan käytännön puolustushankkeita, joita on tähän mennessä ehdotettu yli 50.
EU:n puolustusyhteistyö etenee kovaa vauhtia. Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen arvioi, että uuden yhteistyön käynnistäminen kertoo asenteiden ja ilmapiirin muuttumisesta.
Ajatukset ovat muuttuneet niin EU:n ja Naton yhteistyöstä kuin uhkakuvistakin.
– Uhkakuvat ovat vahvistuneet. Toisaalta ajatuksena on, että Nato ja EU voivat toimia yhteistyössä, eivätkä ne ole kilpailijoita toisilleen, Tiilikainen tulkitsee.
Turvallisuuteen kiinnitetään nyt enemmän huomiota myös siksi, että sotilasmahti Britannia on jättämässä EU:n. Toisaalta paineita tulee rahasta, koska monet talouskriisissä rypeneet EU-maat ovat leikanneet reippaasti puolustusbudjettejaan ja yhteistyö on keino tilkitä puutteita.
"Parasta EU:sta"
Ulkoministeri Timo Soini (sin.) arvioi, että Suomi selvittää hyvin sitoumukset, joita yhteistyöhön osallistuvilta mailta vaaditaan.
Naton laskutavalla Suomen puolustusmenot ovat tänä vuonna noin 1,6 prosenttia bkt:sta, kun tavoitteeksi on asetettu 2 prosenttia.
Maat ovat luvanneet kasvattaa puolustusmenojaan ja aikovat nostaa investointien osuuden ainakin viidennekseen menoista. Jokainen maa on sitoutunut siihen, että niiden puolustussuunnitelmat arvioidaan kerran vuodessa.
Soini ei säästellyt sanojaan, kun hän kehui EU:n puolustusyhteistyötä. Se on hänen mukaansa parasta mitä EU:sta voidaan saada.
– Aikanaan kun Euroopan unioniin liityttiin, turvallisuus oli suomalaisille suurin syy äänestää jäsenyyden puolesta, Soini muistutti.
Apua hädän hetkellä
Samaan aikaan kun Brysselissä juhlittiin uutta yhteistyötä, muistettiin Pariisin kaduilla terrori-iskun toista vuosipäivää.