Tukalan helteen ennätysputki päättyy ja alkavalla viikolla palataan alkukesän kaltaisiin lämpötiloihin, meteorologi Liisa Rintaniemi kertoi sunnuntain Huomenta Suomessa.
Suomessa on mitattu 30 asteen ylittäviä lämpötiloja 22 päivänä peräkkäin. Mittaushistorian aiempi ennätys suorastaan murskautui, sillä tätä kesää ennen 30 asteen helleputki oli 13 vuorokautta vuodelta 1972.
– En usko, että tänään enää 30 astetta ylitetään, Rintaniemi sanoo.
Vielä lauantaina ennusteissa oli mahdollista, että Inarin ja Utsjoen seudulla voitaisiin yltää 30 asteeseen. Nyt Rintaniemi uskoo, että Inarissa päästään korkeintaan 28–29 asteeseen.
Sodankylässä Vuotson havaintoasemalla on mitattu iltapäivästä 27,3 astetta. Päivystävä meteorologi Ilmatieteen laitokselta arvioi, että Sodankylän suunnalla noustaan lähimmäksi 30 astetta, mutta todennäköisemmin päivän ylin lämpötila jää vähän sen alle.
Kaikkein kuumin ilmamassa on työntymässä pohjoiseen saderintaman edellä. Sunnuntaiaamuna sade oli rankinta Oulun korkeudella, Etelä-Suomessa käytiin jo virkistävässä 15 asteessa.
Mutta eivät kesäsäät todellakaan ole ohi. Suuressa osassa maata päästään sunnuntainakin ainakin lähelle hellelukemia (25,1 astetta). Suomen eteläosissa on poutaista, mutta ei täysin sateetonta.
Maanantaina Suomen itäosiin saadaan vielä uusi lämpöaalto, joka voi nostaa lämpötiloja lähelle 30 astetta. Sen jälkeen helteisimmät säät saa unohtaa ainakin loppuviikoksi.
– Muutoksen tunnetta tiistaina ja loppuviikolla Suomi on matalapaineiden reitillä, Rintaniemi jatkaa.
Lämpötilat muistuttavat enemmän viileää alkukesää ja kuumimmillaankin ollaan lähempänä 20 astetta kuin hellelukemia, Rintaniemi jatkaa. Sateessa jäädään kuitenkin 15 ja 20 asteen välille.
"Ei pelkkä sattuma"
30 asteen ylitys 22 päivänä peräkkäin ei suinkaan ole kesän ainoa lämpöennätys Suomessa. Rovaniemen Apukassa ylitettiin jo elokuun ennätys (29,1:stä 29,4:ään), Ylitornion Meltosjärven havaintoasemalla helleraja on ylittynyt jokaisena päivänä heinäkuun 11. päivästä alkaen, meteorologi Markus Mäntykannas kirjoittaa Forecan verkkosivuilla.
Mäntykannaksen mukaan helle-ennätykselle oli kaksi selkeää syytä: Pohjois-Eurooppaan jämähtänyt sulkukorkeapaine sekä ilmastonmuutos, joka lisää helleputkien todennäköisyyttä myös pohjoisilla leveysasteilla.
– Tiedän, että tulen jälleen saamaan närkästynyttä palautetta, kun mainitsen ilmastonmuutoksen, mutta totuus on, ettei ennätyksellinen yli 30 asteen helteiden putki olisi tässä mittaluokassaan ollut mahdollinen ilman ilmastonmuutoksen vaikutusta. Kun aikaisempi ennätys lyödään peräti yhdeksällä päivällä, kyse ei ole pelkästään sattumasta, Mäntykannas kirjoittaa.
Mäntykannaksen mukaan Suomeen kiertyi korkeapaineen eteläpuolitse mantereista ja helteistä ilmamassaa idästä.
– Kun korkeapaine pysyy pitkään paikallaan ja sulkee matalapaineet ympäristöstään, puhutaan sulkukorkeapaineesta. Tällöin pitkätkin helleputket ovat mahdollisia.
Mäntykannaksen mukaan vastaavia helleputkia on tulevina kesinä tulossa lisää.
– Ilmamassoja jakavien suihkuvirtausten hidastuminen voi johtaa yhä useammin sulkukorkeapaineiden muodostumiseen ja ne voivat pysyä paikallaan aiempaa kauemmin.
Päivitetty kello 13.45 Ilmatieteen laitoksen tiedoilla sunnuntain korkeimmista lämpötiloista.