Hirmujälkeä tehneestä joukkueesta tuli hetkessä SM-liigan 2000-luvun naurunaihe – hekuma vaihtui helvetilliseksi taipaleeksi: "Ei se ollut herkkua kenellekään"

1:55
Kauden 2005-2006 KalPa oli umpisurkea liigajoukkue – maalivahti Kimmo Kapasen hermo petti 0-8-tappiossa HIFK:lle lokakuussa 2005.

KalPa voitti Mestiksen 2005, mutta kuopiolaisten paluusta SM-liigaan tuli helvetillinen taival. Joukkueessa pelanneiden Mikko Hakkaraisen ja Jani Tuppuraisen tiet ovat kohdanneet sen jälkeen parissakin eri paikassa. He ovat nähneet vuosien varrella SM-liigan kehityksen.

Pääkuvan video: Kauden 2005-2006 KalPa oli umpisurkea liigajoukkue. Kun HIFK nuiji KalPan Helsingissä 8-0 lokakuussa 2005, maalivahti Kimmo Kapasen hermo petti pahasti. KalPalla oli tuossa vaiheessa tilillä kolme voittoa 16 ottelusta. 

Kuopiolainen jääkiekko eli synkkiä aikoja 2000-luvun alussa toiseksi korkeimmalla sarjatasolla, mutta keväällä 2005 kaikki kirkastui.

KalPa voitti työsulkukauden päätteeksi Mestiksen ja sai tiedon siitä, että edessä on ensi syksynä paluu SM-liigaan. Joukkuemääräksi haluttiin parillinen 14.

Siitä tuli helvetillinen taival.

Jääkiekkolehti kirjoitti syksyn SM-liigan ennakkonumerossa, että "KalPalle jokainen voitto SM-liigassa on parannusta entiseen".

Niitä voittoja tuli koko runkosarjan aikana 56 ottelussa varsinaisella peliajalla kaikkiaan vain kuusi ja jatkoajalla viisi.

Otteluita oli neljä vähemmän kuin nykyään, mutta tuon KalPan pistesaalis 32 on 2000-luvun heikoin, kun ottaa huomioon kaudelle 2004-2005 muuttuneen pistejärjestelmän (suorasta voitosta kolme pistettä).

Juttu jatkuu kuvan alla.

Rumaa jälkeä SM-liigassa

Tätä nykyä puhutaan paljon SM-liigan tasoeroista, mutta 15 joukkueen sarjaksi ne ovat kuitenkin verrattain pienet.

Jos ajassa mennään vielä enemmän taaksepäin, 1990-luvulla esimerkiksi Reipas Lahden joukkueet olivat todellisia heittopusseja. Reipas sai vuosina 1992–1994 kaikkiaan 96 ottelusta yhteensä 12 voittoa. Ja silloin pelattiin nykyäänkin vielä monen haaveilemassa 12 joukkueen sarjassa.

KalPa oli uuden ajanjakson kynnyksellä vaikeassa tilanteessa. Työsulkukaudella joukkue oli saanut riveihinsä omat kasvatit Sami Kapasen ja Kimmo Timosen sekä väkivahvan Adam Hallin. Joukkue voitti Mestiksen runkosarjan ja pudotuspeleissä ottelusaldo oli puhdas 9-0. 

Mutta vahvistukset olivatkin äkkiä poissa. Kun luottomaalivahti Pasi Kuivalainen lopetti ja siirtyi toimiston puolelle, ykkösveskarin epäkiitollinen tehtävä jäi Kimmo Kapaselle

KalPan johto teki linjanvedon: olisi pärjättävä Mestiksen rungolla. Tuloksena oli se, että KalPa lähti SM-liigaan heikommalla joukkueella kuin edellisellä kaudella Mestiksessä.

Jälki oli rumaa. KalPa teki 112 maalia ja päästi 237. Maalisuhde oli 125 osumaa miinuksella, kun runkosarjan voittaja Kärpät nakutti lukeman 75 plussalle.

Jääkiekkolehden ennakkoarvion mukaan "KalPan ehdoton valtti on yhtenäisyys, sillä pelaajarunko on saanut kehittyä rauhassa ja toteuttaa omaa pelitapaansa Mestiksessä".

Se ei ihan riittänyt.

Yksi kauden "kohokohdista" oli, kun puolustaja Kyle Rossiter pani seuran jäähyennätyksen uusiksi nappaamalla rangaistuksia 187 minuuttia.

"Mentiin talous edellä"

KalPan silloinen valmentaja Mika Pieniniemi huokaisee puhelimessa, kun ottaa puheeksi kyseisen kauden.

– Voisiko sanoa, että silloin mentiin talous edellä. Ei siinä jäänyt aikaa kuin muutama viikko kasata seuraavan kauden joukkuetta, Pieniniemi summaa.

Pieniniemi painottaa kuitenkin, että olosuhteisiin nähden seuran ja joukkueen henki säilyi hyvänä. Siitä yksi osoitus oli, että hän sai itse jatkaa valmentajana kauden loppuun asti.

– Ei se varmasti ollut herkkua kenellekään, mutta emme lähteneet kassantyhjennyslinjalle. Joka ilta yritimme parhaamme.

"Suunnittelin jo muita hommia"

KalPan paras pistemies oli tshekkihyökkääjä Tomas Kurka, joka teki 23 maalia ja antoi 11 maalisyöttöä.

Huonossakin kaudessa on aina jotain hyvää. Mestiksen Jukureista tullut Mikko Hakkarainen teki debyyttinsä SM-liigassa 29-vuotiaana ja nousi joukkueen toiseksi parhaaksi pistemieheksi (5+18).

– Ajattelin jo, että lätkä on nähty ja suunnittelin muita hommia. Sitten avautui takaportin kautta paikka ja kausi menikin henkilökohtaisesti ihan ok, Hakkarainen muistelee.

– Siinä rakennettiin vasta KalPan uutta tulemista. Oppirahat on maksettava.

Joukkueessa pelasi myös muuan Jani Tuppurainen, joka otti niin ikään ensipiirtoja SM-liigatasolla. Hän oli yrittänyt Kärppien kovaan ryhmään, mutta peliaikaa löytyi Kuopiosta. Tuppurainen oli joukkueen neljänneksi paras pistemies (7+12).

– Kaikkiaan aika mielenkiintoinen ensimmäinen kausi. Ei se helppoa ollut, mutta tietynlainen huumori oli pakko pitää läpi kauden. Ei siinä hirveästi voi alkaa kiristelemään, Tuppurainen sanoo.

– Harppaus oli vaan liian iso, kun kaikista piti tulla äkkiä liigapelaajia. Siinä ei onnistuttu, ja välillä tuli isojakin tappioita.

Samaa reittiä

Kun katsoo jälkeenpäin, Hakkaraisen ja Tuppuraisen tiet ovat ristenneet vinkeällä tavalla.

Tuppurainen ja Hakkarainen päätyivät samaan aikaan JYPiin, jossa he voittivat SM-kultaa vuonna 2009. Tuppurainen pelaa edelleen Mikkelin Jukureissa, ja hänen pomonsa on seuran urheilutoimenjohtaja Hakkarainen.

– Allu on saman kaltainen ”late bloomer”. Hänen periksiantamattomuutensa tuli jo silloin esillä, Hakkarainen sanoo.

– Silloin SM-liigaan tultiin usein vanhempina kuin nykyään. Mekin olimme kuitenkin pelanneet jo vuosia Mestiksessä.

Juttu jatkuu kuvan alla.

"Kiveltä järkevä kommentti"

Niin vaikea kuin kausi olikin, siitä alkoi hiljainen nousu. Pieniniemi sai lähteä seuraavalla kaudella, ja vetovastuun otti Pekka Virta. Keväällä 2007 sarjapaikka säilyi, kun Mikkelin Jukurit kaatui liigakarsinnoissa.

KalPa oli jo vuonna 2009 pronssilla, ja vuonna 2017 se eteni Virran johdolla finaaliin asti. Nyt KalPa on raivannut asemansa laadukkaana keskikastin joukkueena, jota jämäsijat eivät välittömästi uhkaa.

Koko SM-liigan profiili on muuttunut katastrofikauden ajoista. Myös uusimmat nousijat Jukurit, KooKoo ja Sport ovat osoittaneet piristymisen merkkejä.

Resurssieroja on väkisinkin 15 joukkueen sarjassa, mutta kaukalossa ei ole yhtään joukkuetta, jolta saisi riistettyä ilmaiset pisteet joka ilta. Porin Ässillä on vaikein tilanne, mutta ilman mustelmia ei heitäkään vastaan säästy.

Pieniniemi seuraa huippujääkiekkoa Kärppien junioripuolen valmennuspäällikön paikalta.

– Minusta Karri Kiveltä tuli järkevä kommentti, kun hän sanoi, että kannattaako sitä joukkuemäärää märehtiä joka vuosi uudelleen ja uudelleen. Kun paikat on annettu, niin mennään niillä.

Juttu jatkuu videon alla. 

1:41
Nykyisin Porin Ässiä luotsaava Karri Kivi ärähti C Moren studiossa marraskuussa jatkuvasta keskustelusta liittyen SM-liigan joukkuemäärään: "Miten voi sanoa, että joku joukkue ei ansaitse paikkaansa Liigassa?"

Ei pikavoittoja

Jukurien Hakkarainen sanoo olevansa aidosti iloinen oman seuransa noususuhdanteen lisäksi Sportin ja KooKoon tarinoista.

– Se osoittaa, että pikavoittoja ei ole mahdollista saada. Seuralle pitää rakentaa pohjaa ja historiaa.

Tuppuraisella 17 SM-liigakauden lihakset arvioida, että missä sarja makaa.

– On tosi tasaista. Meilläkin oli muutaman pelin tappioputki, niin tipuimme heti alas. Ja vastaavasti parin voiton jälkeen olimme taas ylhäällä.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja