Mainos

Hervanta Tampereella – Suomen paras asuinalue?

Hervanta nimettiin aikoinaan Suomen parhaaksi lähiöksi. Nyt se on ehdolla myös pientaloalueet mukaan lukien Suomen parhaaksi asuinalueeksi. Ehdollahan on yksitoista muutakin asuinaluetta, jotka esittelemme syksyn 2006 aikana.

Olemme käyneet tutustumassa asuinalueisiin yhdessä "Hyvä asuminen 2010" -ohjelman kanssa koolle kutsun asiantuntijaraadin kanssa, jonka jäsenet ovat asunto- ja kaupunkisuunnittelun ja tutkimuksen valiojoukkoa Suomessa. Hervannassa olivat mukana professori Aija Staffans ja tohtori Marketta Kyttä Teknillisestä korkeakoulusta, yliarkkitehti Anne Jarva ympäristöministeriöstä, arkkitehti Esko Kahri (ArkOpen Oy) sekä professori Marja Vaattovaara Helsingin yliopistosta.

Hervanta on Suomen suurin lähiö noin 10 kilometrin päässä Tampereen keskustasta. Asukkaita on noin 25 000, joista noin 4 500 on alueella olevien lukuisten oppilaitosten opiskelijoita. Hervannassa on esimerkiksi Tampereen teknillisen yliopiston kampusalue, VTT:n tutkimusyksiköitä ja teknologiakeskus Hermia.

"Hervanta on yhdistelmä globaalia innovatiivisuutta ja mielettömän ihanaa alkuasukasyhdyskuntaa sulatettuna ja sekoitettuna tähän 25 000 ihmisen joukkoon", hehkuttaa myyntijohtaja Raija Nyström (Huoneistokeskus Oy).

"Hervantaa on kehitetty määrätietoisesti kaupungin toimesta. Täällä on monipuolinen tarjonta opiskelu- ja työpaikkoja ja sitä myöten väestönrakenne on tietysti mielenkiintoinen", Nyström jatkaa.

Vanhoissa kerrostaloissa hinnat ovat 1 470 euron keskitasossa ja uudistuotanto 2200 euron yläpuolella. Rivitalopuolella keskineliöhinta liikkuu 1800 euron tasolla.

Asuntojen keskihintoja Hervannassa:

Vanhat kerrostaloasunnot: 1 470 € / neliö
Uudet kerrostaloasunnot: 2 200 € / neliö
Rivitaloasunnot: 1 800 € / neliö
Omakotitalo: 200 000-250 000 €

Hervantaa ryhdyttiin rakentamaan 1970-luvun alussa. "Silloin 1970-luvun alkupuoliskolla Hervantaan muutettiin Tampereen keskustan usein ankeistakin asuinoloista – parempaan asuinpaikkaan, parempaan asuntoon nykyaikaisten mukavuuksien äärelle", muistuttaa Anne Jarva. "Nyt se on viimein ehtinyt tällaiseen varttuneeseen, kypsään ikään: talojen julkisivut on kunnostettu, niihin on tullut lasiparveketta ja muuta uutta. Kaiken kaikkiaan Hervanta on kehittynyt vehreäksi ja viihtyisäksi."

"Täällä nähdään myös vastikään, pari vuotta sitten valmistunutta kerrostaloarkkitehtuuria", Kahri täydentää. "Se edustaa tämän päivän huolellisesti toteutettua modernismia. Taloista löytyy opiskelija- ja vuokra-asuntojen lisäksi myös kovan rahan asuntoja."

Hervannan paikoin aika kovaa kaupunkikuvaa pehmittävät veden ääressä olevat luontovyöhykkeet. Niitä löytyy sekä aivan Hervannan keskustasta että hieman etäämmällä olevasta Hervantajärven ympäristöstä.

Lähiö vai kaupunki?

Yhdeksän kymmenestä hervantalaisesta asuu kerrostaloissa, mutta alueella on myös toistatuhatta pientalo-asuntoa niin rivi- kuin omakotitaloissakin. Ne vetävät puoleensa sekä muualta Tampereelta muuttavia että Hervannan kerrostaloissa asuvia perheitä.

Anni Seppänen perheineen on käynyt läpi kaikki Hervannan asumismuodot – kerrostalosta rivitalon kautta omakotitaloon: "Lapset ovat käyneet täällä koulunsa – kaksi niin pitkälle, että toinen on jo valmistunut tuosta teknisestä yliopistosta ja toinen on parasta aikaa sisällä... myös harrastukset ovat löytyneet täältä. Sillä tavalla tämä on ollut lapsiperheelle aivan ihanteellinen alue."

Hervannassa on poikkeuksellisen runsaat palvelut ytimenään Reima Pietilän suunnittelema kauppa- ja toimintakeskus. "Palvelutaso on todella hyvä. Puutarhaliike ja kenkäkauppa ehkä tarvittaisiin", miettii Anneli Jyränen.

Seppänen on samaa mieltä: "Hervanta on täysin omavarainen: täällä on kaikki kirjastoista elokuvateatteriin ja sosiaali- ja terveyspalveluista omaan poliisiin. Pietilän rakennuksia tullaan katsomaan Japanista saakka."

Aija Staffans ihastelee paikan aktiivisuutta: "Täällä on todella vilkasta. Kaupunki-yhdyskuntarakenteellisesti Hervanta on lähiö, mutta kyllä tässä saa sen vaikutelman, että siitä on tullut kaupunki. Erityisesti yksityisten palveluiden tarjonnan ja liiketoiminnan runsaus ovat havaittavissa silmiinpistävän selvästi."

Hervantaan on 2000-luvulla pyritty houkuttelemaan EU:n tuella uusia yrityksiä sekä tiivistämään ja laajentamaan muutenkin erittäin aktiivista ja monipuolista yhteistoimintaa Hervannan asukkaiden ja eri yhteisöjen kesken.

"Hervannan aivan ehdoton vahvuus näyttäisi olevan sosiaalisessa elämässä – yhteisöllisyydessä ja suvaitsevaisuudessa ja siinä, että täällä on totuttu monenlaisiin asukkaisiin", Kyttä arvioi.

Myös Vaattovaara kehuu Hervannan sosiaalista elämää. "Parhaillaan rakennettavaan monikulttuuriseen puistoon tulee muun muassa basaari. Hervannassa on aivan silmiinpistävää se, kuinka maahanmuuttajat otetaan mukaan suunnitteluun ja asukasyhdistyksiin. Heidät otetaan heti tullessaan aktiivisesti vastaan esimerkiksi taloyhtiöissä, toivotetaan tervetulleiksi ja kerrotaan, kuinka talossa saa elää - mitä pitää tehdä ja mitä ei pidä tehdä. Mielestäni tästä pitäisi saada siirretyksi tietoa muillekin suomalaisille asuinalueille, joissa monikulttuurisuus tulee varmasti olemaan tulevina vuosina iso kysymys."

Asiantuntijaraati arvosti:

+ Monikulttuurista kylähenkeä ja vireää asukastoimintaa.
+ Monipuolisia palveluita – kuin kaupungissa konsanaan.
+ Ammattitaitoista kaupunkisuunnittelua.
+ Vakuuttavaa asuinaluekiintymystä.
+ Yllättävän kaunista luontoa.

Vaikka aika ja kunnianhimoinen kehitystyö on Hervannassa parantanut massiivisen rakentamisen haavoja, miljöö on raatimme mielestä edelleen monin paikoin ankea. Sosiaalisia haasteita riittää ja hyvistä yhteyksistä Tampereen keskusta koettiin edelleen kaukaiseksi – niin fyysisesti kuin henkisesti.

Asiantuntijaraatia askarrutti:

- Raskas kerrostalorakentaminen leimaa miljöötä.
- Ympäröivät pientalot elävät omaa elämäänsä.
- Lisärakentaminen syö virkistyskäytössä olevia luonnonalueita.
- Kadut ja puistot paikoin huonossa kunnossa.
- Sosiaaliset ongelmat kasautuvat.
- Tampereen keskusta sittenkin kaukana.

Hervannassa rakennetaan koko ajan lisää – niin asuntoja kuin palvelujakin. Hervannan tulevaisuuteen tulee väistämättä vaikuttamaan myös alueen pohjoispuolelle, Tampereen ja Lempäälän rajalle rakentuva Vuoreksen uusi kaupunginosa lähes 14 000 asukkaalle ja 5 000 työpaikalle. Hervannalla on siis monenlaiset kasvot. Sellaisetkin, joita moni ei tunne.

Lisätietoja Hervannasta: www.hervanta.fi

(JKA 22.9.2006)

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.